Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 3

 Lumileikkejä (Alfred J Kwak)

Lunta oli satanut koko yön ja nyt maassa oli korkeat nietokset. Alfred perheineen söi sinä aamuna aamiaista ja lapsilla oli hirveä kiire saada puuronsa syötyä.
"Älkää hotkiko. Ei se lumi mihinkään karkaa." Iiris sanoi lapsille.
"Mutta kun meidän on ehdittävä tehdä lumiankka." Junior sanoi.
"Ja laskea mäkeä." sanoi Melody.
"Ja tehdä lumilinnakin." Bram sanoi.
"Kyllä te ehditte tehdä kaikkea tuota." Alfred vakuutti. "Ei tämä lumi sula heti."
Kun aamiainen oli syöty, lapset pukivat lämpimästi ja kipittivät ulos leikkimään. He rakastivat lumisia päiviä ja he halusivat ottaa kaiken siitä irti.
"Minä voisin aloittaa lumityöt." Alfred tuumaili ja etsi lapasiaan. "Iiris missä lapaseni ovat?" hän kysyi vaimoltaan.
"Tässä näin." Iiris sanoi löydettyään Alfredin lapaset naulakosta. Hän itse ajatteli vähän leipoa, koska jouluhan oli pian ovella ja nyt oli korkea aika laittaa piparitaikina maustumaan ennen kun pipareita pääsisi leipomaan.

Lapsilla oli oikein hauskaa ulkona. Junior ja Alfons rakensivat ison lumiankan josta tuli oikein hieno. Bram ja Joonas rakensivat mahtavan lumilinnakkeen. Samalla Melody ja Anna tekivat läjän lumipalloja, joilla he aloittaisivat lumisodan. Melody heittikin ensimmäisen lumipallon joka osui Juniorin myssyyn ja se lensi hänen päästään.
"Hei! Odottakaapas vain." Junior sanoi nauraen ja heitti lumipallon kohti tyttöjä.
Myös Bram osallistui lumisotaan.
"Minun linnaketta ette saa ikinä kumoon." hän sanoi mahtailevasti. Lumisota oli kova ja lopulta kaikki kuusi alkoivat väsyä. He päättivät mennä vielä pulkkamäkeen, jotta he eivät väsyisi ihan liikaa.
Alfred teki pihalla lumitöitä ja samalla hän silmäili lasten leikkejä.
"Tulee ihan oma lapsuus mieleen." hän huokaisi tyytyväisenä.
Sitten olikin aika mennä sisälle. Iiris oli juuri saanut piparitaikinan jääkaappiin maustumaan, kun lapset saapuivat taloon.
"Ravistelkaa lumi yltänne ennen kun tulette sisään." Iiris huikkasi, mutta se oli myöhäistä.
"Kun on hauskaa, niin pikkuasiat unohtuvat usein." Alfred tokaisi.
Iiris toi lapsille kuumaa juotavaa samalla kun nämä lämmittelivät takan ääressä.
Lapset kertoivat mitä kaikkea he olivat tehneet ja miten hauskaa heillä oli.
"Seuraavalla kerralla saatte ottaa minutkin mukaan leikkeihin." Alfred sanoi lapsille. "Minä olin teidän ikäisenä tosi hyvä lumisotasilla."
"Tietenkin otetaan." lapset sanoivat yhteen ääneen isälleen ja myös äitikin saisi tulla mukaan. Vaikka Iiris ei oikein välittänyt lumesta, niin kyllä hänkin leikkisi lastensa kanssa, kun sitä vaan kerran ollaan lapsia.