lauantai 31. joulukuuta 2022

Fanihahmo anatomiaa: Crax, Joy ja Dean

 Kuinka moni tietää Amerikkalaisen, jopa Suomessakin esitetyn sarjan kuin Sesame Street (suom. Seesamtie)? Ei varmaan kovin moni, koska tietääkseni Sesame Street ei ole koskaan ollut Suomessa kovin suosittu aihe, vaikka 90-luvulla löytyikin Sesame Street aiheisia lelujakin. Mutta Amerikassa tämä sarja tunnetaan todella hyvin ja se jatkuu edelleenkin jenkkiläisten telkkarissa.
Sesame Street sarja on toki tarkoitettu pikkulapsille, mutta se sisältää teemoja mistä aikuisetkin saattavat olla kiinnostuneita. Lisäksi sarja sisältää jänniä hahmoja, kuten Elmo, Cookie Monster (Keksi Monsteri), Oscar, Big Bird (Tipu Tilava) ja tietty Bert ja Ernie.
Jos ette ole ikinä nähneet Sesame Street sarjaa, kannattaa kattoo Youtubesta joitakin pätkiä. Niissä pitää tosin osata sopivasti englantia, että ymmärtää niistä jotain. (Voisin ehkä joku kerta tehdä erikseen postauksen siitä.)

Mutta mehän emme ainakaan nyt puhu pelkästään Sesame Street sarjasta, vaan hahmoistani, jotka olen luonut Sesame Street tyyliseksi ja vähän sen sarjan pohjalta.
Kyseessä on oma kolmikkoni Crax, Joy ja Dean.

Crax (violetti), Joy (kellertävä), Dean (punainen)

Crax on pitkähkö karvainen otus, jolla on kellertävä siniraitainen harja. Crax elelee vanhempiensa kanssa eikä hänellä ole sisaruksia. Yleensä hän on kiltti ja rauhallinen, mutta suuttuessaan hän saa suuret voimat. Hän ei tosin satuttaisi ketään ja hän yrittää käyttää voimiaan rakentavammin, kuten pallopeleissä ja kiipeilyissä. Hän myös rakastaa vanhempiaan kovasti.
Joy on Craxin luokkatoveri ja paras ystävä (ehkä jopa ihastus). Joy itse elää vuorotellen äidin tai kanssa, koska hänen vanhempansa ovat eronneet. Silti hän on tyytyväinen elämäänsä, koska hänellä on kaksi kotia. Joy on tytöksi hyvin urheilullinen ja hän osaa pelata jalkapalloa, rullaluistella ja tanssimaan balettia. Hänellä on jopa pikkusisko, jota hän joutuu joskus hoitamaan äidin ollessa kiireinen.
Dean on lohikäärmelintu ja Craxin toinen paras ystävä, jonka Crax oli tuntenut jo taaperoiästä asti. Dean asuu myös molempien vanhempiensa kanssa ja hänkin on perheen ainoa lapsi. Dean on kyllä hyväsydämminen, mutta myös hupsu ja joskus hajamielinen. Hän osaa lentää ja on kova syömään.

Näillä kolmella on aikalailla arkisia seikkailuja kuten koulunkäynti ja perheeseen ja ystävyyteen liittyviä asioita. Joskus heille syntyy riitaa ja he yrittävät sopia sen. Aikalailla vakiintunutta, mutta rentoa sellaista.

Siinä taisi olla tällä hetkellä tärkeät asiat kerrottavana. Kiitos kun luitte ja innolla nähdään mitä jatkossa tulee.
Hyvää jatkoa ja hyvää uudenvuoden viettoa.

perjantai 23. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 24

 Jouluaatto runo (Kaikki)

Joulu tulla jollotti, ovelle se reippaasti koputti. Ystävämme sitä niin suuresti odottaa, ei tarvitse enää nyt kovasti jonottaa.

Marcus, Juda ja Nina iloitsee riemuissaan, lahjojen availua odottaa innoissaan. Judy ja Nick ovat heistä ylpeitä, ajattelevaisuus ja kiltteys ei tee itsekkäiksi heitä.
Marcus äitilleen lahjan antoi, lupauksen tämän käsiin kantoi. Nina koristeissa kellii, isin sylissä tämän peukkua hellii.

Appleseed ja Spirit parhaat kaverit ovat, herkkuja heille ovat karamellit somat. Boldcutie niin rakastaa Luster Dawnia, suutelut mistelin alla on heistä ihania.
Garnetkin antoi Spiritille jotain, illalla lempeä antoi tuhansittain. Topaz siskojaan rakastaa, lämmintä sydäntä ei voi pakastaa.

Kwakin lapset eivät yöllä juurikaan nukkuneet, innokkuuteen kun olivat kovasti hukkuneet. Kaksi tyttöä ja neljä poikaa, joulun kellot aamulla soikaa.
Pukki heillä yöllä kävi kylässä, punainen lakkikin roikkui isossa päässä. Lahjaksi antoi paljon leluja, toi se Alfredille ja Iirikselle paljon meluja.

Lilistä joulu on tosi ihanaa, herkkuja ruokaa ahmii ei paperia lainaa. Wera ystäväänsä ihanasti halailee, toistensa hienoja lahjoja kumpikin ihailee.
Ei ystävyyttä voita mikään muu, ilosta levenee suu. Onni oli ettei ollut utelias, saa lahjoista olla jälkeenpäin puhelias.

Katteja jouluna hirveesti laulattaa, yleisöä sekä itkettää, että naurattaa. Pikku Felicea joskus ujostuttaa, mutta ei sen jälkeen kun perhe hänelle taputtaa.
Silli maistuu jouluruoka pöydässä, mutta ei puhua saa sitä syödessä. Musiikkia kun samalla kuunnellaan, tylsyyttä iloksi muunnellaa.

Viidakossa joulu ekaa kertaa juhlitaan, koristeita keksitään ja lahjoja annetaan. Hedelmiä marsupilamit kun syö, unohtuu siinä nautiskellessa päivän työ.
Guvu vaimolleen teki seppeleen kauniin, ja Maua helistimet teki hienot niin. Koko yö lahjoista nautitaan, viidakkomusiikkia silloin soitetaan.

Iloinen koiraperhe ensimmäistä joulua viettää, pennut leikissään koristeita kuusesta heittää. Isi ja äiti heitä joskus komentaa, aattona vaan puhuri ulkona tuivertaa.
Parasta joulua ei voi ollakaan, nyt kun lapsia tänä vuonna otetaan mukaan. Rakkaus on se niin voimakasta, loppiaisena syödäänkin lopuksi munakasta.

OIKEIN HYVÄÄ JOULU JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA TEILLE KAIKILLE!

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 23

 Uni Korvatunturista (Alfred J Kwak)

"No niin joka iikka. Aika mennä nukkumaan." Iiris sanoi lapsille aatonaatto iltana.
"Mutta äiti, emmekö saisi vielä valvoa?" Alfons aneli ja katsoi isäänsä kysyvästi.
"Äiti on oikeassa. Huomenna on sitä paitsi joulu." Alfredkin sanoi.
"Minä ainakin menen kiltisti nukkumaan ja herään ajoissa aattona." Melody julisti. Hän oli sisaruksista eniten innoissaan joulusta ja hän ei malttanut odottaa huomiseen.
Iltatoimien jälkeen Iiris peitteli lapset vuoteeseen toivottaen hyvää yötä.
"Paras alkaa nukkua, että aamu tulisi nopeammin." Melody ajatteli haukotellen ja ei aikaakaan kun hän oli jo unessa.

Melodyn unessa hän oli juuri saapunut paikkaan missä oli paljon lunta ja kaikki näytti niin kummalliselta.
"Täällä kaikki on niin jouluisaa." Melody hämmästeli ihastuksissaan.
"Juuri niin. Tämähän on Korvatunturi." kuului pieni miehen ääni hänen vierestä. Melody näki vieressään juuri hänen kokoisen parrakkaan miehen jolla oli hiippalakki päässä.
"Kuka sinä olet?" Melody kysyi mieheltä.
"Olen Oiva-tonttu. Tervetuloa Korvatunturille." ukko esittäytyi kohteliaasti "Ja sinä taidat olla Melody?"
"Mistä tiedät nimeni?" Melody ihmetteli.
"Olenhan tonttu ja tiedän kaiken maailman lapsien nimet." Oiva sanoi ja lisäsi: "Tiedän senkin, että sinä ja sisaresi olette kilttien listalla."
"Tämän täytyy olla paras uneni ikinä." Melody hihkui innoissaan ja kysyi: "Saanko tavata Joulupukin?"
"Tietysti, mutta esittelen sinut ensiksi muille tontuille." Oiva sanoi ja tarttui Melodya kädestä saattaen tämän tonttupajalle.
Pajassa oli monen monta tonttua työntouhussa ja paketteja oli pakattu miljoonittain säkkiin. Melody ei ole ikinä nähnyt niin monta lahjapakettia. Hän koetti arvata mikä niistä olisi hänen, muttei hän vaan pystynyt.
Oiva esitteli ystävänsä Melodylle. Kaikilla tontuilla oli hassut nimet kuten Kullervo, Kuikelo, Vilkkunen ja Mussu.
"Tämä on hauska paikka." Melody sanoi esittelyn päätteeksi.
"Tiesin, että viihtyisit täällä." Oiva sanoi mielissään ja ehdotti, että Melody voisi auttaa heitä yhdessä asiassa. Tontut olivat tehneet ison keinuseepran, mutta he eivät muistaneet millainen sen värit olivat.
"Helppoa. Seeprat ovat mustavalko raitaisia." Melody sanoi ja neuvoi tonttuja mihin suuntaan raidat tulivat ja pian seepra näytti ihan oikealta seepralta.
"Sinähän olet aika fiksu ikäiseksesi." yksi tonttu kehui Melodya.
"Veljelläni Joonaksella on kuvakirjoja eläimistä ja sieltä minä olen nähnyt seepran kuvia." Melody kertoi iloisena siitä, että saattoi olla avuksi. Samassa hän alkoi leijua kevyesti ilmassa ja jokin veti häntä puoleensa. Hän hämmästyi, kun hän lopulta laskeutui Joulupukin syliin.
"Hyvää joulua Melody." Joulupukki toivotti iloisesti nauraen.
"Joulupukki? Oletko se tosiaan sinä?" Melody hämmästeli. Pukki oli juuri sellainen miksikä hän sen kuvitteli, ehkä vähän pidempi.
"Minäpä hyvinkin." Joulupukki vastasi ja kehui Melodya siitä, että oli auttanut tonttujaan ja ollut muutenkin kiltti ja ahkera.
"Entä se kun...?" Melody aloitti, mutta Joulupukki sanoi lempeästi: "Virheitä sattuu ja niistä aina voi oppia."
Sitten Pukki kysyi mitä Melody toivoisi lahjaksi. Melody oli pitkään toivonut lelu pupulleen kaveriksi pehmokultakalaa. Mutta ennen kun hän ehti sanoa toiveensa, hän ehti jo herätä unestaan.
Melody katsoi hetken ympärilleen tajuten olevansa lastenhuoneessa. Muut nukkuivat vielä, koska oli vielä aikaista.
"Vau, se oli mahtava uni." Melody kuiskasi itsekseen hämmästyneenä.
Pian Iiris tuli herättämään lapset toivottaen heille hyvää joulua.
"On joulu? Jee!" lapset hihkuivat riemuissaan. Ei olisi enää pitkä aika kunnes he saisivat avata lahjansa. Ja Melodylla riitti kerrottavaa juuri näkemästään unesta.
"Onnekas." Alfons sanoi ja muutkin oli sitä mieltä.
"Sinulla riittää joulumieltä." Alfred tokaisi ja Melody hymyili iloisesti. Hänellä tosiaan riitti joulumieltä ja se ei koskaan loppuisi.

torstai 22. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 22

 Suloinen jouluyllätys (Zootropolis)

Judalla ei ollut hajuakaan siitä mitä hän itse antaisi äidilleen Judylle. Ja H-hetki oli jo ovella. hän oli toki kysynyt äidiltä mitä hän toivoisi, mutta Judy sanoi vaan ettei tarvitse mitään ja ettei hän toivo muuta kuin kilttejä lapsia.
"Tylsää, pyytäisit jotain hauskempaa." Juda sanoi turhautuneena. Judy itse sanoi sen olevan hänestä hauskaa. Juda toki rakasti äitiä ja halusi olla tälle hauskan lahjan, mutta lahja nimellä kilttejä lapsia kuulosti hänen mielestä liian tylsälle toteutettavaksi. Hän ei edes tiennyt miten toteuttaa se.
Hän kysyi jopa isoveljeltään Marcukselta miten olla tarpeeksi kiltti joululahjana.
"Helppoa, ei tarvitse, kun olla vaan kiltti ja se siitä." Marcus vastasi ja totesi: "Mutta minunkaan mielestä se ei ole kovin hauskan kuuloinen lahja."
"Sitä minäkin. Mutta äiti sanoi sen riittävän hänelle." Juda sanoi. Kumpikaan ei osanut keksiä hyvää tapaa olla kyllin kiltti.
Nina oli juuri leikkimässä isossa laatikossa, jossa alunperin oli uusi pesukone ja lapset sai leikkiä laatikolla.
"Guguluuluu!" Nina jokeksi kurkistellen laatikosta leikkisästi. 
"Voi sinua, olet niin hauska." Juda sanoi siskolleen silittäen tämän päätä. Ja sitten hän keksi idean. Hän kuiskasi Marcukselle ideansa ja Marcuksesta se oli mainio idea.
Kun Judy tuli myöhemmin kotiin, Marcus tuli hänen luo ja sanoi, että olkkarissa oli yllätys.
"Niinkö? Mikä yllästys?" Judy kysyi uteliaana.
"Tule niin näet." Marcus sanoi ja meni äitinsä kanssa olkkariin. Aluksi Judy ihmetteli laatikkoa missä alunperin oli pesukone. Mutta kun hän avasi laatikon kannen, Juda ja Nina hyppäsivät esiin huutaen: "Yllätys!"
"Hehe, mitäs tämä on?" Judy kysyi yllättyneenä.
"Sinähän halusit kilttejä lapsia. Ja tässä ne nyt on." Juda sanoi nauraen ja kysyi pitikö äiti siitä.
"Ehdottomasti. Tämä oli hauska yllätys. Kiitos." Judy sanoi lempeästi ja otti Judan ja Ninan syliinsä pussaten kummankin otsaa.
"Ja kiltteys ei vielä lopu tähän." Juda sanoi ja lupasi auttaa äitiään siivoamaan jälkensä.
Judy oli siitä oikein iloinen. Hän oli tosiaankin saanut sen mitä hän halusikin ja muuta hän ei tarvinnutkaan.

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 21

 Juhlat viidakossa (Marsupilami)

Kun aamu alkoi sarastaa viidakossa, kaikki eläimet naapurista tulivat hämmästelemään suurta koristeltua puuta ja kaikkia mahdollisia koristetta mitä Guvu ja Maua ovat järjestelleet koko yön. He olivat uurastuksesta väsyneitä ja he nukkuivat vielä, kun muut saapuivat.
"Vau, tekö olette tehneet tämän itse?" eräs papukaija kysyi hämmästyneenä.
"Olettepa olleet ahkeria." yksi norsu sanoi ihaillen.
Guvu ja Maua heräsivät eläinten ääniin ja hiukan yllättyivät siitä kuinka monta heidän eläintuttavaa oli tullut heidät koristeita ihailemaan.
"Hyvää joulua koko porukalle!" he sanoivat vieraille yhteen ääneen. Vieraat ei toki käsittäneet joulua, mutta olettivat sen olevan hauska juttu, kun oli kerran näin kauniisti koristeltuja paikkoja.

Juhlat alkoivat samantien ja kaikki tanssivat apinoiden soittaman musiikin tahdissa. Silloin heräsi kysymys: "Mitä tarjota vieraille?"
"Minä olen varautunut kaikkeen." Guvu sanoi. Hän oli kattanut suuren puunkannon täyteen kookosmaitoa pähkinöissä, hedelmiä ja kaikkea muuta hyvää. Vieraat alkoivat ahmia herkkuja eikä ruoka loppunut edes sen jälkeen kesken.
"Sinä se olet niin varautuvainen." Guvu sanoi Maualle joka hymyili iloisesti. Guvu ja Mauakin osallistuivat tansseihin ja juhlat jatkui koko päivän myöhään yöhön.
Kun vieraat olivat lähteneet kiitettyään juhlista, Guvu ja Maua antoivat toisilleen lahjat ja istuivat puunoksalle katsoen kuutamoa.
"Ne olivat hauskat juhlat." Maua sanoi nojaten puolisoaan vasten.
"Niin olivat. Kunpa tätä voisi tehdä useamminkin." Guvu sanoi ja kummatkin päättivät järjestää samanlaiset juhlat tästä lähtien joka vuosi samaan aikaan.
"Rakastan sinua Guvu." Maua sanoi rakastavaisesti.
"Minäkin sinua Maua." Guvu vastasi ja suuteli puolisoaan lempeästi. He eivät voineet olla yhtään sen onnellisimpia kuin nyt ja se riitti heille.

tiistai 20. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 20

 Luster Dawnin lahja (My Little Pony)

(Tässä vaiheessa on hyvä kertoa, että vaikkei ole vielä aatto, niin joissakin tarinoissa alkaa jo neljän päivän ajan tulla "loppuratkaisuja" jotka päättävät tarinat)

Lämpöjuhlan juhlimnen Boldcutien linnassa olivat pian alkamassa ja vieraat tulisivat minähetkenä hyvänsä.
Boldcutie oli laittanut itsensä hienoksi ja oli melkein valmis ottamaan vieraita vastaan. Silloin Topaz riensi paikalle hädissään.
"Hälytys, yksi vieras tulee jo!" hän huohotti.
"Kuka? Eihän vielä ole aika tulla." Boldcutie ihmetteli.
"Se on Luster Dawn." Topaz kertoi ja Boldcutielle tuli kiire laittaa harjansa hyvin. Hän mietti miksi Luster Dawn tuli näin aikaisin.
Kun Boldcutie tuli Luster Dawnia vastaan hän näki tämän pukeutuneen hienoon mekkoon ja harjakin oli hienoksi harjattu.
"Hei Boldcutie. Anteeksi, että tulin näin aikaisin, mutta minulla olisi ehdotus." Luster Dawn sanoi pidellen jotain taiallaan.
"Mikä ehdotus?" Boldcutie kysyi.
"Nyt kun olemme kaksin, niin jos antaisimme lahjat toisillimme etukäteen?" Luster Dawn ehdotti punastellen.
"No mutta sopiihan se." Boldcutie sanoi hymyillen, koska nyt hän sai antaa kauan varjellun lahjan ihastukselleen. Boldcutie meni komeroon etsimään pakettia, mutta sitä ei löytynyt sieltä. Hän kauhistui ja penkoi koko kaapin, mutta se pakettia ei löytynyt.
"Mitä Luster Dawnkin ajattelee, kun ei saakkaan lahjaansa." Boldcutie hätäili.
"Tässä se on." Topaz sanoi pidellen kaunista lahjaa.
"Mistä löysit sen?" Boldcutie kysyi helpottuneena.
"Etkö muista? Piilotit sen yksityiseen paikkaan, että löytäisit sen ensin." Topaz kertoi ja lisäsi naurahtaen: "Olet tänään hassu."
"Ai niin, tosiaan." Boldcutie sanoi nolona ja totesi olevansa hassu.
Mitä nyt?" Luster Dawn kysyi tultuaan paikalle ihmetellen. Boldcutie piilotti nopeasti lahjan selän taakse ja sanoi: "Ei mitään. Etsin vaan rusettia pakettiin."

Sitten he menivät oleskelutilaan jossa he saivat olla kaksin ja lopulta antoivat lahjat toisilleen.
Boldcutie avasi ensin ja ilostui näkemästään.
"Vau. Kirja taikaolennoista. Mistä tiesit, että halusin tämän?" Boldcutie kysyi ilahtuneena.
"No, kyllä minä sinut tunnen." Luster Dawn hymyili. Sitten hän avasi oman lahjansa ja hän vasta hämmästyi nähtyään mitä ihanimman kaulakorun. Se oli hopeinen koru, jossa oli kauniin värinen tähti.
"Voi, tätä en osanut odottaa ollenkaan." Luster Dawn sanoi ihastuneena.
"Pidätkö siitä?" Boldcutie kysyi.
"Pidänkö? Rakastan sitä!" Luster Dawn hihkaisi ja pani korun kaulalle. "Pidän sen aina kaulassani." hän lupasi ja kiitti Boldcutieta pussaamalla tämän poskea.
"Hei, mistä tuo oli?" Boldcutie kysyi yllättyneenä.
"Se oli tapani kiittää sinua." Luster Dawn sanoi ja nojasi päänsä Boldcutieta vasten. Boldcutie hyväili Lusterin otsaa turvallaan ja oli tämän kanssa oikein onnellinen.
Silloin vieraat tulivat ja oli aika ottaa heidät vastaan. Juhlat kestivät pitkälle iltaan ja kaikilla oli hauskaa. Boldcutien ja Topazin vaivannäkö oli kaiken arvoista.

maanantai 19. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 19

 Lahjalista (Alfred J Kwak)

Junior, Melody, Anna, Joonas, Bram ja Alfons kirjoittivat pitkää listaa siitä mitä he toivovat tänä vuonna Joulupukilta.
"Toivovvatasti emme unohtaneet mitään." Melody sanoi kun he saivat kirjeen valmiiksi.
"Ja vaikka olisimme, niin se ei mahtuisi listalle." Joonas sanoi toimien kirjoittajana.
"Kumpa Joulupukki ei unohtaisi meitä." Alfons sanoi toiveikkaana ja häntä jännitti hirveesti.
"Miksi hän unohtaisi? Meidän talo on niin näkyvä ettei hän voi unohtaa." Bram vakuutti.
"Se on totta." Junior sanoi sisarilleen "Ei mitään syytä huoleen."

Lapset näyttivät listan isälleen Alfredille ja hän luki kirjan alusta loppuun.
"Onpa teillä paljon toivottavaa." Alfred sanoi kun oli lukenut kirjeen.
"Mahtaakohan Pukki tulla tänäkin vuonna?" Alfons kysyi isältään.
"Jos olette olleet kilttejä koko vuoden." Alfred tiesi vastata.
"Se ei ole mikään pulma. Olemme olleet niin mukavia ettei muuta voi sanoa." Junior vakuutti.
Melody ei ollut ihan varma veljensä sanoista. Hän muisti ne kerrat, kun hän ja sisaret olivat joskus tehnyt tuhmuuksia. Esimerkiksi silloin, kun he eivät siivonneet huonetta vaikka äiti määräsi, tai kun he pelasivat sisällä vaikka kiellettiin, tai kun he ottivat luvatta keksejä purkista.
"Eikai Pukki sentään pieniä virheitä huomaa?" hän kysyi epävarmana peläten että he olisivat olleet tänä vuonna liian tuhmia Pukille.
"Ei hän pikkuvirheitä muistele." Alfred sanoi tyttärelleen "Tärkeitä on, että hyvät asiat tulevat sydämmestä."
"Juuri niin. Vaikka joskus sattuu virheitä, niin olette aina olleet niin kilttejä kun olette osanneet." Iiris sanoi ja hän kyllä tiesi puhuvansa totta.
"Millä lailla?" Alfons kysyi.
"No, esimerkiksi te luette läksynne hyvin, tottelette usein minua ja äitiä, syötte puuronne kiltisti ja muuta." Alfred luetteli lapsien hyviä tekoja. "Kaikki tekevät jsokus virheitä ja se ei haittaa." hän lisäsi.
Melody oli helpottunut.
"Tänä jouluna aion olla tosi kiltti." hän ilmoitti.
"Kuinka?" Bram kysyi.
"Aion nimittäin syödä lanttulaatikkoa mukisematta." Melody tarkensi.
"Jalo julistus, muttei aina tarvitse syödä mistä ei tykkää." Alfred naurahti ja Iiris sanoi: "Aivan. Pääasia on, että lautanen syödään tyhjäksi."
Lapsetkin nauroivat huvittavalle jutulle ja heillekin oli helpotus ettei aina tarvinnut syödä inhokkiruokaa.
"Pääseekö muuten kirje ajoissa perille?" Joonas kysyi yht'äkkiä.
"Postitamme tämän huomenna ja uskon, että se ehtii Korvatunturille ajoissa." Alfred lupasi. 
lapset innostuivat. Pian olisi joulu ja he miettivät mahtaisivatko he saada tulevina öinä ollenkaan unta.