Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 22

 Hiihtoretki

Muutama päivä oli kulunut siitä, kun Terry ja Leah väkeineen oli saapunut Suomeen joululomalleen. Kaikki oli laitettu tip-top kuntoon ja pian olisi vihdoinkin joulu. Mutta odottavan aika oli pitkä. Ja sitä paitsi oli tylsää istua kaiket päivät sisällä.
"Tehtäisiin jotain kivaa." Terry sanoi tylsistyneenä.
"Jotain tosi kivaa." Leah sanoi ja hänelläkin oli tylsää.
"Miksei mentäisi hiihtämään?" Ronald ehdotti lapsille. "Voisin vähän verestää ruuminkuntoani."
"Sepä on hyvä idea." Timothy sanoi myönteisesti. Hänellä ja Amelialla oli omat kiireet, lumen luonti ja jouluruokien tekemisen aloittaminen. Olisi hyvä idea, jos lapsilla olisi muuta tekemsitä kuin istua vain sisätiloissa.
Terry ja Leah innostuivat ideasta lähteä hiihtämään, ainakin edes kokeilemaan millaista hiihtäminen olisi. Joten sukset laitettiin kuntoon pian oltiin jo valmiita retkelle. Amelia oli laittanut vähän evästäkin mukaan siltä varalta jos nälkä yllättäisi.
Lumessa ei ollut vaikea liikkua. Tarvitsi vain kulkea valmiita latuja pitkin niin ei uppoaisi hankeen. Aluksi hiihtäminen tuntui kankealle ja Terry ja Leah joutuivat jonkin aikaa opettelemaan käyttämään sauvoja. Pian he toki onnistuivat ja hiihtäminen oli oikeastaan hauskaa. Eikä onneksi ollut kovin kova pakkanenkaan.
Kummpanukset saapuivat kauealle mistä kohosi korkea mäki.
"Minä tiedän, lasketaan mäkeä alas ja katsotaan kuka ehtii ensin." Terry keksi samantien.
"Hyvä idea, mutta olkaa toki varovaisia." Ronald neuvoi.
"Anna lähtölaskenta iskä." Leah pyysi isältään.
"Yksi... kaksi... kolme ja NYT!" Ronald huusi kättään heilauttaen lähtömerkiksi. Terry ja Leah laskivat mäkeä alas hurjaa vauhtia. Se oli heistä hurjan hauskaa. Ja kun he tulivat mäen alapuolelle, heille tulikin tasapeli.
"Se oli kivaa." Leah hihkui.
"Otetaan uudestaan." Terry ehdotti. Samalla he kuulivat itkua aivan läheltä. Hangessa istui pieni kissatyttö ypöyksin.
"Hei. Mikä sinulla on hätänä?" Leah kysyi tytöltä.
"Minä olen eksynyt enkä osaa kotiin." kissatyttö kertoi itkuisena. Hän kertoi olleensa kävelyllä veljiensä kanssa ja sitten hän länti omille teille ja eksyi heistä.
Ronaldkin tuli alas ja kuuli kissatytön tilanteen. Tytölle annettiin hiukan syötävää eväistä ja hän voi jo hiukan paremmin.
"Jos muistat missä päin asut niin voimme ehkä auttaa sinua." Ronald sanoi, hänellä oli kartta mistä saattoi nähdä osoitteetkin.
"Asun Kalavaara 6:ssa." kissatyttö, jonka nimi oli Martta, kertoi. Ronald katsoi kartasta Kalavaaran sijaintia ja se olikin sopivasti pienen matkan päässä. Terry ja Leah lupasivat viedä Martan sinne ja Ronald otti tämän jopa reppuselkään, koska tyttö-parka oli hyvin väsynyt.
Samaan aikaan Kalavaara 6 mökillä kissa perhe kaipaili kovasti tytärtään. Isä oli etsinyt häntä kaikkialta, mutta ei löytänyt pikku-Marttaa.
"Anteeksi äiti, emme aikoneet hukata häntä." Martan veljet Teppo ja Lasse sanoivat alakuloisena.
"Tiedän sen." äiti vastasi ja ajatteli soittaa etsintäpartiolle, kun ovelta kuului koputus.
"Voinko auttaa jotenkin?" isä kysyi avattuaan oven ja nähtyään kolme kissaeläintä.
"Isi!" Martta huudahti ilosta ja hyppäsi isänsä syliin.
"Martta kultaseni! Olet turvassa." isä sanoi halaten tytärtään. Sitten hän pyysi pelastajia tulemaan sisään lämmittelemään. Ronald, Terry ja Leah suostuivat ilonmielin.
"Kiitos oikein kovasti, kun löysitte tyttäremme." Martan äiti sanoi ilosta kyynelehtien. Veljetkin olivat huojentuneita siitä, että pikkusisko oli kunnossa. Martta oli kertonut jo mitä tapahtui.
Vieraat saivat kuumaa juomaa ja he saivat jopa herkkupussin kiitokseksi. Sitten olikin aika palata huvilalle.
"Tulkaa pian taas käymään ja kiitos vielä kerran." Martan isä sanoi, kun ystävämme laittoivat sukset jalkaansa.
"Eipä kestä. Oli ilo olla avuksi." Ronald sanoi hymyillen.
"Ai niin ja hyvää joulua." Martan äiti hyysi heidän peräänsä ja he vastasivat: "Kiitos samoin."
Huvilalle päästyä Terry ja Leah kertoivat mitä he olivat tehneet.
"Sepäs oli jalo teko." Timothy sanoi ja Amelia oli heistä ylpeä. Terry ja Leahkin olivat iloisia, varsinkin, kun he olivat tällä hetkellä oikeita sankareita. Ei tämä päivä ollutkaan niin tylsä, vaan sen sijaan täynnä seikkailua.