Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 16

 Kiusattu albiino poro

Rubert oli viime aikoina ollut vanhempiensa Petterin ja Juulian jaloissa, varsinkin, kun joulu oli jo ovella ja kotona piti siivota ja tehdä valmisteluita.
"Mitä jos menisit kauppaan ja ostaisit pari asiaa mitä tarvitsen." Juulia ehdotti pojalleen "Raitis ilma tekisi sinulle varmasti hyvää." Juulian ajatus oli saada Rubertille tekemistä ainakin joksikin aikaa. Rubertista oli ihan kiva käydä Joulukylän myymälässä ja hänestä oli muutenkin parempi pysyä poissa jaloista.
Matka kaupalle ei ollut kovin pitkä, joten Rubert päätti poiketa katsomaan olivatko muut poronvasat leikkimässä aukealla.
"Huhuu, onko täällä ketään?" Rubert huhuili muita, mutta ketään ei näkynyt. "Ehkä heilläkään ei ole aikaa leikkiä." huokaisi huokaisi hiukan pettyneenä.
Yht'äkkiä hän kuuli ääntä läheltä. Kuulosti siltä kuin joku olisi itkenyt. Rubert meni ottamaan selvää kuka se oli. Ääni tuli kuusien takaa ja kurkistettuaan niiden välistä, Rubert näki valkoisen tyttöporon, jolla oli siniset rusetit korvien takana ja kuonossa silmälasit. Tytön poskissa näki selvästi suuria kyyneleitä.
Hetken mietittyään Rubert meni lähemmäs ja kysyi varovasti: "Hei. Mikä sinulla on hätänä? Oletko satuttanut itsesi?" Tyttöporo säikähti hieman Rubertin tuloa.
"En ole satuttanut itseäni." tämä nyyhkytti "Kaikki sanovat, että olen hassun värinen ja he nauravat minulle."
"Sehän on kurjaa." Rubert sanoi järkyttyneenä "Kuinka joku voi tehdä tuollaista sinulle?"
"Ei sillä oli kai väliä. Sinäkin pidät minua hassuna vai?" tyttöporo kysyi katsoen Rubertia.
"Älä hulluja puhu. Minusta sinun värissä ei ole mitään vikaa. Olet ennemmin, ainutlaatuinen." Rubert sanoi ja hyväili tyttöä kuonollaan.
"Oletko sitä mieltä?" tyttöporo kysyi yllättyneenä.
"Tietysti. En minäkään ole kuin muut." Rubert vakuutti ja näytti samalla hohtavaa kultaista nenäänsä. Tyttöporo katsoi häntä silmät suurina.
"S-sinun nenäsi hohtaa kultaisena. O-oletko sinä Rubert? Kuuluisan Petteri Punakuonon poika?" hän kysyi aivan ihmeissään.
"Olen minä." Rubert nyökkäsi ja kysyi tytön nimeä.
"Minä olen Finna." Finna kertoi ja hymyili jo hieman tajuttuaan, ettei ollutkaan ainoa erilainen poro.
"No Finna, mitäs snaot jos olisimme ystäviä?" Rubert ehdotti "Lähde kanssani kaupalle niin voimme vaihtaa sanoja keskenämme."
"Joo, kuulostaa kivalta." Finna sanoi ja pyyhki viimeisetkin kyyneleet poskiltaan. Hän oli taas iloinen, nyt kun joku ei nauranut hänelle tai pilkannut häntä. Myös Rubert oli iloinen, koska hän oli löytänyt uuden ystävän ja saanut tämän paremmalle tuulelle.
Ja sillä tavalla Rubertista ja Finnasta tuli ystäviä.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 15

 

Ajatella, enää alle kymmenen päivää jouluun. Tämä joulukuu kuluu tosi nopeasti ja pian on jo joulukalenterikin ohi.
Mutta kuitenkin, tässä on kuva Boldcutiesta ystävineen. Hänen ystäviään ovat Appleseed, Garnet, Creamy Pie, Blossom ja Spirit Smash. Spiritiä lukuunottamatta kaikki muut ovat fanilapsia MLP sarjalle. Jokaisella heistä on oma roolinsa ja taitonsa, joita en ainakaan vielä luettele.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 14

 Joulunäytelmän harjoitus

Alfredin lasten koulussa oli melko tavallinen päivä, yhtä asiaa lukuunottamatta. Tänään olisi tämän vuotisen joulunäytelmän harjoitukset ja siihen kulutettaisiin osa päivästä.
Jokainen lapsi sai oman roolinsa ja tehtävänsä näytelmässä. Suurin osa toimi kuorona ja tanssijoina, osa sai rooleja ja loput saivat avustaa lavasteiden kanssa.
"Minua jännittää niin etten voi pysyä aloillani." Melody sanoi, hän oli saanut roolikseen tonttutytön. Häntä ei onneksi pelottanut yhtä paljon kuin joskus kerran ja nyt hän oli valmis esitymään uudestaan.
"Älä turhaan, hyvin se menee." Anna rohkaisi siskoaan, samalla kun maalasi lavasteita jouluisiin väreihin.
"Ainakaan et ole enää yhtä arka kuin viime vuonna." Alfons sanoi pukeuduttuaan lumiukoksi.
"Toivottavasti äiti ja isä pitävät tästä esityksestä." Joonas sanoi samalla kun opetteli omia vuorosanoja, toimien esityksessä tonttuna myös.
"Taatusti, ainahan he ovat pitäneet." Junior vakuutti, vaikka häntä itseäänkin jännitti.
"PÖÖ!" Bram huusi Alfonsin takaa yllään lumihirviö asu, jota hän sai käyttää esityksessä. Alfons pomppasi ilmaan säikähdyksestä ja Bramia nauratti suuresti.
"Tuo ei ollut kovin kilttiä." Anna torui Bramia.
"Sori, en voinut vastustaa." Bram sanoi yhä huvittuneena jutusta.
"Älä enää ikinä tee noin." Alfons sanoi tympeänä.
"Kai sitä nyt saa hassutella." Bram sanoi riisuen naamariaan.
"Ei toisten kustannuksella." Junior sanoi päätään pudistaen. "Ja sitä paitsi opettajakaan ei salli sitä."
"Okei okei, ei sitten." Bram sanoi ja lupasi lopettaa pelleilyn.
Harjouksen aloitettiin. Jokainen yritti parhaansa roolissaan ja vähät väliä jouduttiin kertaamaan vuorosanoja. Sitten opettaja neiti Sievänen halusi puhua oppilaille muutaman sanan.
"Olen ylpeä teistä lapset. Olette luonnonlahjakkuuksia ja olen varma, että näytelmästä tulee hyvä."
Lapset olivat samaa mieltä, vaikkakin joulunäytelmään olikin vielä monta pitkää päivää. Harjoituksia olisi onneksi enemmänkin, niin kukaan ei varmaan unohda rooliaan ja suoriutuisivat hyvin esityksessä.
"Vanhempanne ilahtuvat varmasti nähtyään teidät." Neiti Sievänen päätti vielä sanansa ja sitten olikin aika palata tunnille. Pian olisi toiset harjoitukset ja jokaisen tulisi opetella vuorosanansa ulkoa ennen näytelmää. Se ei olisi helppoa, mutta hyvin se menisi.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 13

 

Petteri Punakuonon poika Rubert on löytänyt uuden kaverin, albiinoporon nimeltä Finna. Finna on surullinen, koska hänen niin kutsutut kaverit pilkkaavat hänen väriään, koska se on muka heidän mielestä outo. Onneksi Rubert on kiltti poro ja hänen mielestä tytön väri on söpöä.
Olkaa tekin kuin Rubert, älkää kiusatko ketään ja kohdelkaa muita niin kuin haluatte itseänne kohdeltavan. Sen avulla pääsette tosi pitkälle.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 12

 Matkasuunnitelmat

Terry oli ehdottanut vanhemmilleen, että joulu vietettäisiin tänä vuonna lumisessa maisemissa Suomessa. Aluksi Timothy ja Amelia eivät olleet oikein varmoja ideasta. Matka kun tulisi olemaan hyvin pitkä ja mahtaisiko vielä olla vapaita vuokramökkejä jouluksi. Rahan kanssa ei onneksi ollut pulaa, vaikka joulu olikin jo ovella. Ja kun Terry suostutteli vanhempiaan, he vihdoinkin suostuivat. Samoin Leahn isä Ronald suostui lähtemään mukaan, koska Suomi oli aina kiinnostanut häntä ja hän voisi pitää maiseman muutoksesta.
Terrylle ja Leahlle tuli sitten tehtäväksi pakata kaikki mitä saattoi tarvita ulkomailla, koska lähtöpäiväksi oli sovittu viikko ennen joulua. Timothy oli löytänyt vapaana olevan tilavan vuokrahuvilan ja Ronald oli varannut lennonkin. Myös Terryn isoisä ja Leahn mummi oli kutsuttu mukaan. Isoisä oli tosi innostunut ideasta, koska hän ei ole vuosiin käynnyt ulkomailla jäätyään eläkkeelle. Terryn isoisä oli nimittäin nuorena maailmanmatkaaja ja yksi trooppisensaaren perustajista. Hän oli joskus kertonut juttuja pojanpojalleen maailmalta ja Terrysta oli hauskaa kuunnella niitä.

"Tästäs tulee hauska matka." Terry kuiskasi koiralleen Rexille "On niin jännää nähdä maailmaa muualtakin."
Rex oli yleensä mukavuudenhaluinen kotikoira, mutta vaihtelu tekisi sillekin hyvää. Siksi sekin oli innoissaan reissusta, varsinkin koska se oli varma siitä, että se tulisi saamaan erikoisen joululahjan tänä jouluna.
Terry oli pakannut laukkuunsa kaikenlaista mitä saattoi tarvita. Vaihtovaatteita, lämpiman pipon ja kaulaliinan, muutaman arvotavaran ja tietysti lahjapaketin Leahlle ja vanhemmilleen.
Leahkin pakkasi tavaroita parhaillaan. Hänen laukkuunsa hän pisti mm. rusetteja, kaulaliinan ja lapaset, lautapelin mitä hän ja Terry pelasivat usein, sekä lahjojakin, mitä hän oli tehnyt viime aikoina. Terrylle hän oli tehnyt jotain todella erikoista ja hän toivoi, että Terry pitäisi siitä.
"Voi kumpa olisi jo lähtöpäivä." Leah ajatteli ääneen.
"Kyllä se vielä tulee." Ronald sanoi tyttärelleen "Vaikka täytyy myöntää, että olen itsekin innostunut."
"On muuten kivaa, että pääset mukaan isä." Leah sanoi isälleen kurkottaessa halaamaan tätä "Tällä kertaa et ole liian innostunut keksinnöistäsi."
"Niin on minustakin." Ronald sanoi samalla, kun otti tyttärensä syleilyyn. "Minun ei pitäisi päästää sinua liian usein silmistä. Kasvat nopeasti." hän tokaisi ja tunsi sisällään pientä haikeutta.
"Äläs nyt, olen silti sinun pikku tyttösi." Leah sanoi hymyillen. Ronald oli samaa mieltä ja hän tiesi, että tytön aikuistumiseen olisi vielä pitkä aika. Leah oli vallan verraton tyttönen ja Ronald ei voinut toivoa parempaakaan. Aivan kuin Timothy ja Amelia pitivät Terrya ylivetona poikana.

Pian tulisi lähtöpäivä ja sitten ystävämme pääsisivät lomalle. Saatte myöhemmin tietää miten se sujuu.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 11

 

Kerran minun teki mieli piirtää Alfred ja Iiris merenväkenä. Sitten minä tein sen ja siitä tuli oikein hyvä. Tästä saisi ehkä mainion spin-off alternate universumi tarinan, vai mitä luulette?

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 10

 Lahja on valmis

Betty oli viime aikoina työskennellyt uuden pipon virkkaamisen kanssa päiviä ja nyt se oli vihdoinkin valmis. Hän oli tehnyt sen isan itse, äiti tosin autteli hieman. Hän oli tehnyt piposta punaisen ja tehnyt siihen jopa kuvioita.
"En malta odottaa, että saan antaa tämän Pikkukarhulle." Betty sanoi ylpeänä teoksestaan. Hän toivoi, että hän oli tehnyt siitä oikean kokoisin.
"Siitä tuli todella kaunis." Bettyn äiti kehui ja oli tyytyväinen tyttärensä taitoihin.
Bettyn ei tarvinnut, kun vaan paketoida lahja ja panna se hyvään talteen. Betty sai äidiltään kaunista paperia ja lahjanarua. Saksien kanssa äiti joutui tosin hieman auttamaan, ettei Betty leikkaa vahingossa väärin.
Paketointi ei ollut mitään helppoa ja Betty meinasi pari kertaa sotkeutua teippiin. Lopulta hän pääsi itri ja paketti oli valmis. Tulos ei ollut kovin täydellinen, mutta nätti silti.
Silloin kuului ovelta koputus. Bettyn isä meni avaamaan ja siellä oli Pikkukarhu.
"Kas Pikkukarhu. Oletpa sinä aikaisessa." Bettyn isä sanoi.
"Onko Betty kotona. Saako hän tulla leikkimään?" Pikkukarhu kysyi.
"Saa toki." isä sanoi ja huikkasi tyttärelleen, joka etsi juuri hyvää lahjapiiloa.
"Tulen heti." Betty huusi huoneestaan. Hän laittoi paketin nopeasti komeroonsa arvellen sen olevan hyvä paikka.
"Hei Pikkukarhu, olen valmis." Betty sanoi ystävälleen ja riensi tämän kanssa pihalle telmimään lumessa.
"Mitä sinä oikein puuhasit, kun sinulla kesti?" Pikkukarhu kysyi Bettyltä.
"Öö, etsin kaulaliinaani." Betty sanoi yrittäen salata lahjansa Pikkukarhulle. "Juku, ei enää pitkä aika jouluun." hän tokaisi vaihtaakseen puheen aihetta.
"Tuleekohan Joulupukki tänäkin vuonna?" Pikkukarhu tuumaili.
"Taatusti, olemme olleet koko vuoden oikein kilttejä." Betty sanoi hymyillen ja ajatteli miten jännittävää oli pitää salaisuuksia. Ei menisi enää kauan, ennen kun hän saisi antaa lahja ystävälleen. Saa nähdä pitääkö Pikkukarhu piposta ja aikooko Pikkukarhu antaa Bettylle jotain.