Kiusattu albiino poro
Rubert oli viime aikoina ollut vanhempiensa Petterin ja Juulian jaloissa, varsinkin, kun joulu oli jo ovella ja kotona piti siivota ja tehdä valmisteluita.
"Mitä jos menisit kauppaan ja ostaisit pari asiaa mitä tarvitsen." Juulia ehdotti pojalleen "Raitis ilma tekisi sinulle varmasti hyvää." Juulian ajatus oli saada Rubertille tekemistä ainakin joksikin aikaa. Rubertista oli ihan kiva käydä Joulukylän myymälässä ja hänestä oli muutenkin parempi pysyä poissa jaloista.
Matka kaupalle ei ollut kovin pitkä, joten Rubert päätti poiketa katsomaan olivatko muut poronvasat leikkimässä aukealla.
"Huhuu, onko täällä ketään?" Rubert huhuili muita, mutta ketään ei näkynyt. "Ehkä heilläkään ei ole aikaa leikkiä." huokaisi huokaisi hiukan pettyneenä.
Yht'äkkiä hän kuuli ääntä läheltä. Kuulosti siltä kuin joku olisi itkenyt. Rubert meni ottamaan selvää kuka se oli. Ääni tuli kuusien takaa ja kurkistettuaan niiden välistä, Rubert näki valkoisen tyttöporon, jolla oli siniset rusetit korvien takana ja kuonossa silmälasit. Tytön poskissa näki selvästi suuria kyyneleitä.
Hetken mietittyään Rubert meni lähemmäs ja kysyi varovasti: "Hei. Mikä sinulla on hätänä? Oletko satuttanut itsesi?" Tyttöporo säikähti hieman Rubertin tuloa.
"En ole satuttanut itseäni." tämä nyyhkytti "Kaikki sanovat, että olen hassun värinen ja he nauravat minulle."
"Sehän on kurjaa." Rubert sanoi järkyttyneenä "Kuinka joku voi tehdä tuollaista sinulle?"
"Ei sillä oli kai väliä. Sinäkin pidät minua hassuna vai?" tyttöporo kysyi katsoen Rubertia.
"Älä hulluja puhu. Minusta sinun värissä ei ole mitään vikaa. Olet ennemmin, ainutlaatuinen." Rubert sanoi ja hyväili tyttöä kuonollaan.
"Oletko sitä mieltä?" tyttöporo kysyi yllättyneenä.
"Tietysti. En minäkään ole kuin muut." Rubert vakuutti ja näytti samalla hohtavaa kultaista nenäänsä. Tyttöporo katsoi häntä silmät suurina.
"S-sinun nenäsi hohtaa kultaisena. O-oletko sinä Rubert? Kuuluisan Petteri Punakuonon poika?" hän kysyi aivan ihmeissään.
"Olen minä." Rubert nyökkäsi ja kysyi tytön nimeä.
"Minä olen Finna." Finna kertoi ja hymyili jo hieman tajuttuaan, ettei ollutkaan ainoa erilainen poro.
"No Finna, mitäs snaot jos olisimme ystäviä?" Rubert ehdotti "Lähde kanssani kaupalle niin voimme vaihtaa sanoja keskenämme."
"Joo, kuulostaa kivalta." Finna sanoi ja pyyhki viimeisetkin kyyneleet poskiltaan. Hän oli taas iloinen, nyt kun joku ei nauranut hänelle tai pilkannut häntä. Myös Rubert oli iloinen, koska hän oli löytänyt uuden ystävän ja saanut tämän paremmalle tuulelle.
Ja sillä tavalla Rubertista ja Finnasta tuli ystäviä.
lauantai 16. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 16
tiistai 12. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 13
Olkaa tekin kuin Rubert, älkää kiusatko ketään ja kohdelkaa muita niin kuin haluatte itseänne kohdeltavan. Sen avulla pääsette tosi pitkälle.
sunnuntai 18. joulukuuta 2022
Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 18
Isän poika (Petteri Punakuono)
Joulumaassa koitti aamu ja pieni poropoika Rupert oli jo hereillä. Hänen isänsä Petteri Punakuono oli luvannut näyttää hänelle Joulumaan kaupunkia.
"Herää jo isä!" Rupert hihkui ja pomppi nukkuvan isänsä päällä.
"Hyvä on hyvä on, olen hereillä." Petteri sanoi herättyään pojan riehuntaan.
"Mistä moinen meteli?" haukotteli Juulia hieroen unihiekat silmistään.
"Lupasin pojalle, että näyttäisin hänelle Joulukaupunkia." Petteri kertoi noustessaan ylös.
"Ja jos ehdimme niin menemme ehkä katsomaan lahjapajaa" Rupert sanoi ja pomppi malttattomana paikallaan.
"Haluatko sinäkin tulla Juulia?" Petteri kysyi vaimoltaan.
"En, kotona riittää valmisteluita." Juulia sanoi hymyillen "Sitä paitsi tämä on teidän laatuaika yhdessä." hän lisäsi. Sitten Juulia neuvoi poikaa pysymään isänsä lähellä eikä aiheuttaisi
Petteri ja Rupert lähtivät heti aamutoimien jälkeen kohti Joulukaupunkia jossa tontut ravasivat edes takaisin touhottaen kovasti. Joulu oli jo ovella ja kiireitä piiasi kaikki alla.
Rupert kulki isänsä vierellä ja katsoi ihmeissään tonttujen hyörimistä.
"Miksi tontuilla on niin kiire?" Rupert kysyi isältään.
"Koska heillä on töitä joulua varten ja nyt heillä on siksi kiire." Petteri selitti.
"Kauanko on jouluun?" Rupert kysyi, hän piti joulusta kovasti.
"Alle viikko." Petteri vastasi ja lisäsi: "Tarpeeksi aikaa valmistella joulua ja hankkia lahjoja."
"Mutta eikö Joulupukki tuo kaikki lahjat?" Rupert kysyi ihmetellen.
"Joo, mutta on se hauska muistaa ystäviään ja sukulaisiaan pienillä lahjoilla." Petteri sanoi "Joulu kun on enemmän antamisen kuin saamisen juhlaa."
Rupert nyökkäsi isänsä sanoille ymmärtäen tätä.
Petteri vei Rupertin kasvihuoneeseen missä viljeltiin karkkipuita täynnä karkkikeppejä.
"Nami, karamelleja!" Rupert huudahti ja ryntäsi kohti yhtä muuta kurkottaen kohti alinta karamellia.
"Ole varovainen" Petteri varoitti poikaansa, mutta liian myöhään, koska Ruper oli nykäissyt karamellia niin rajusti, että koko puu heilahti ja melkein akikki karamellit tippuivat alas.
"Hups, anteeksi." Rupert pahoitteli.
"Ei se mitään, vahinko se vaan oli." Petteri huokaisi ja keräsi poikansa kanssa kaikki karkit.
Petteri näytti vielä muitakin jänniä paikkoja, kunnes oli aika vihdoinkin mennä tonttupajalle. Rupert innostui oikein kovasti. Oli jännittävää nähdä miten lelut tehtiin.
"Pysy lähelläni äläkä lähde ominpäin haahuilemaan." Petteri neuvoi Rupertia, joka vaan nyökkäsi. Mutta sisälle päästyään Ruper ei olisi maltanut pysyä paikallaan ja hän silmäili kaiken maailman nukkeja ja nalleja joita liikkui liukuhihnoissa.
Yllättäen hän huomasi poroleluja ja juoksi heti niiden luo.
"Rupert, tule takaisin!" Petteri huusi, mutta Rupert ei kuulut häntä.
"Katso isä, nämä näyttää ihan sinulta!" Rupert huusi iloissaan, mutta Petteri ei näyttänyt oikein iloiselta hänen tultua tämän luo.
"Rupert, älä enää lähde juoksemaan tuolla tavalla." hän torui poikaansa ja lisäsi: "Mitä olisit tehnyt jos olisit eksynyt? Sen takia äiti käski sinun pysyä lähelläni. Haluamme vaan pitää sinut turvassa, jotta sinulla olisi onnellinen elämä. Ymmärrätkö?"
"Kyllä isä. Olen pahoillani." Rupert sanoi pahoittelevasti.
"No, muista vaan säännöt jatkossa." Petteri sanoi lepyttyään. Rupert lupasi pysyä tästä lähtien isänsä kanssa.
Petteri ja Rupert vielä tapasivat Joulupukin ja Rupert kertoi tälle lahjatoiveensa ja kertoi olevansa oikein kiltti. Siitä Pukki oli oikein iloinen.
"Hei. Oliko teillä hauskaa?" Juulia kysyi, kun lopulta kaksikko saapui kotiin.
"Todella hauskaa. Isä näytti kaikki kivat paikat Joulukaupungilla." Rupert kertoi äidilleen. Hän tosin vaikeni, kun Juulia kysyi oliko hän ollut kunnolla.
"Erittäin hyvin." Petteri sanoi lempeästi. Rupert oli ihmeissään, isän mielestä hän oli ollut kunnolla, vaikka sattuikin kaikkea kierroksella. Petteri iski silmää pojalle ja Rupert iski takaisin, joka merkitsi, että se oli heidän oma salaisuus.
maanantai 20. joulukuuta 2021
Pandan Blogit Joulukalenteri: Luukku 21
Tässä hän on, Petteri Punakuonon oma poika!^^
Hänen nimensä on Rupert ja hänen nenänsä ei toki hehku punaisena, vaan kultaisena.
Rupert syntyi yli vuosi sen jälkeen kun Petteristä tuli Pukin lentoporo ja Rupertin haave on tulla myös lentäjäksi joku päivä.
Olen miettinyt Rupertille tonttu ystävää ja tyttökaveria, mutten ole vielä ehtinyt piirtää heitä vielä. Mutta joku päivä ehkä.
Siinä oli minun selitykseni Rupertista. Toivottavasti tykkäätte.
sunnuntai 19. joulukuuta 2021
Pandan Blogit Joulukalenteri: Luukku 20
Huomenna saatte nähdä millainen se vasa on ja kuulla hänestä lisää. Jaksakaa vaan odottaa.^^
Ja lopuksi voin sanoa, että suosittelen teitä katsomaan Petteri Punakuono piirrettyelokuvan, ainakin niin kauan kun se löytyy Youtubesta suomeksi. Se on tosi hellyttävä ja joulumieltä tuova elokuva. Kattokaa ihmeessä jos ette ole vielä nähneet sitä.
sunnuntai 2. joulukuuta 2018
Top 10 jouluohjelmaa osa 1
Tällä hetkellä teen ekan osan, ja joskus myöhemmin toisen osan, koska näistä elokuvista on paljon kerrottavaa, ja näissä voisi viedä pitkäkin tovi. Mutta joo, aloitetaampa.
HUOM! Spoilereita!


Erikoiseksi tän ohjelman tekee se että tämä tarina perustuu Raamantun kannalta tositapahtumiin, ainakin aasin osalta. (mun puolesta ihmiset saa uskoo mihin vaan)
8. Onnin ja Oivan jouluseikkailu:





