HUOM! Arvostelun alussa juoni on kerrottuna lyhyesti kurvisoituna. Eli jos et halua spoilereita, mene suoraan "normaaliin" tekstiin.
Karhujen valtanunnan kuningatar on saanut uuden pojan, pienen panda-vauvan nimellä Bobo, josta olisi määrä tulla karhujen uusi kuningas. Mutta kaikki ei sujukkaan niinku pitää, sillä Bonon valtaistuinta havittelee ilkeä uroskarhu, Nero, ja Bobo ei myöskään onnistu kokeessaan, kiivetä vesiputousta pitkin, joten hänen on lähdettävä maailmalle oppimaan uusia taitoja, ja vahvistumaan, mikä on vaikee paikka sekä Bobolle, että tämän äidille.
Niin Bobo lähtee avaraan maailmaan, mukanaan pesukarhu ystävänsä, ja samalla Neron apulainen tekee parhaansa saadakseen Bobon pois päiviltä.
Bobo päätyy lopulta sirkukseen, missä hän tapaa suloisen pandatytön, nimeltä Fifi, sekä tämän ystävät tiikerin, norsun, apinan, kengurun ja haisunäädän. Bobo yrittää parhaansa sopeutuakseen sirkukseen, mutta kaikki ei sujukkaan kuin elokuvissa.
Yllättäen sirkus syttyy tuleen, ja eläinten on paettava, mutta Bobon avulla kaikki eläimet pääsevät turvaan.
Samaan aikaan Nero luulee Bobon kuolleen, ja teettää itsestään kuninkaan, ja samalla vangitsee kuningattaren. Bobo saa kuulla siitä, ja lähtee uusien ystäviensä avulla pelastamaan äitiään. Taistelun päätteeksi Nero putoaa vesiputoukseen, ja Bobo saa paikkansa prinssinä takaisin. Kuitenkin Bobo haluaa että onnellisena uusien ystäviensä kanssa, ja perustaa näiden kanssa oman maan, jossa hän ja Fifi saavat asua toistensa rinnalla.
Panda Seikkailee on Japanilainen animaatio/anime elokuva. Elokuva sai ensi-iltansa Japanissa vuonna 1973, ja Suomessa tämä elokuva dubattiin suomeksi vuonna 1997.
Elokuvan idea sai alkunsa Uenonin eläintarhasta, jossa kaksi pandaa olivat suosittu nähtävyys, ja jossa myytiin panda pehmoja (ainakin japanilainen Wikipedia näin väitti, jos tulkitsin kääntäjän avulla oikein).
Omasta mielestäni hahmot ovat melko ikimuistoisia omalla tavallaan, vaikka kaikki eivät teekkään leffan aikana paljoo, ja heistä kerrtotaan liian vähän, miten kukin mm. joutui sirkukseen, ja mistä he ovat kotoisin. Ehkä tän on tarkoitus herättää spekulointia katsojien keskuudessa.
Bobo on päähahmona tosi suloinen pandanpentu, joka ei satuttaisi kärpästäkään. Aluksi Bobo on heikko, eikä osaa kaikkea oikein, mutta maailmalla hän vahvistuu ja oppii huolehtimaan muista, mikä on melko ihailtavaa.
Pim pesukarhu puolestaan on uskollinen ystävä, ja aina halukas auttamaan Boboa vaikeina hetkinä, vaikka hän välillä tuleekin katumapäälle.
Fifi on yksi suosikkejani, suloinen nätti pandatyttö, joka aluksi ei oikein pitänyt Boboa hyvänä hahmona, mutta kuitenkin hän huolehti tästä, ja auttoi tätä minkä pystyi, ja oli valmis auttaman Boboa ystävineen saamaan valtakuntansa takaisin, ja lopulta päättyi Bobon kanssa romanttisiin väleihin, joka tosin jää melko vähäiselle huomiolle.
Kuningatar on huolehtiva äitihahmo, joka rakastaa poikaansa ja on tästä huolissaan, kun hän joutui lähettämään ainoan poikansa maailmalle.
Nero on pahiksena tosi uhkaava, ja muistuttaa melken Akakabutoa, sekä luonteeltaan, että liki ulkonäöltään.
Muista hahmoista en oikein osaa kertoa paljoo, koska kuten sanoin, heistä ei kerrota paljoo.
Yks mikä tekee tästä elokuvasta ihmeellisen, on se, ettei tässä lauleta yhtään. ja musiikitkaan ei ole niin ikimuistoisia, mutta kyllä ne muistaa lapsuudesta.
Miinus tälle elokuvalle on ehkä suomidubbi. Nykyajan kriittisellä korvalla kuulee, kuinka näyttelijät ovat kuin lukisivat suoraan paperilta, ja kun hahmojen pitäisi huutaa, niin ne vaan kähisee vaisusti. Toisaalta en voi välttämättä syyttää dubbaajia, sillä olihan mukana myös ohjaaja ja leikkaajat.
Voisin sanoa että tätä elokuvaa voisi suositella melkein jokaiselle lapsille, varsinkin niille, ketkä rakastavat eläimiä. Elokuvassa ei pitäisi olla paljoo pelottavia/itkettäviä kohtauksia, ja tälle saa nauraa maha kippurassa.
Antaisin tälle elokuvalle 7 tähteä kymmenestä.
Jos elokuva kiinnostaa, niin voitte käydä katsomassa sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=UVmZgwHtm88
Niin Bobo lähtee avaraan maailmaan, mukanaan pesukarhu ystävänsä, ja samalla Neron apulainen tekee parhaansa saadakseen Bobon pois päiviltä.
Bobo päätyy lopulta sirkukseen, missä hän tapaa suloisen pandatytön, nimeltä Fifi, sekä tämän ystävät tiikerin, norsun, apinan, kengurun ja haisunäädän. Bobo yrittää parhaansa sopeutuakseen sirkukseen, mutta kaikki ei sujukkaan kuin elokuvissa.
Yllättäen sirkus syttyy tuleen, ja eläinten on paettava, mutta Bobon avulla kaikki eläimet pääsevät turvaan.
Samaan aikaan Nero luulee Bobon kuolleen, ja teettää itsestään kuninkaan, ja samalla vangitsee kuningattaren. Bobo saa kuulla siitä, ja lähtee uusien ystäviensä avulla pelastamaan äitiään. Taistelun päätteeksi Nero putoaa vesiputoukseen, ja Bobo saa paikkansa prinssinä takaisin. Kuitenkin Bobo haluaa että onnellisena uusien ystäviensä kanssa, ja perustaa näiden kanssa oman maan, jossa hän ja Fifi saavat asua toistensa rinnalla.
Panda Seikkailee on Japanilainen animaatio/anime elokuva. Elokuva sai ensi-iltansa Japanissa vuonna 1973, ja Suomessa tämä elokuva dubattiin suomeksi vuonna 1997.
Elokuvan idea sai alkunsa Uenonin eläintarhasta, jossa kaksi pandaa olivat suosittu nähtävyys, ja jossa myytiin panda pehmoja (ainakin japanilainen Wikipedia näin väitti, jos tulkitsin kääntäjän avulla oikein).
Omasta mielestäni hahmot ovat melko ikimuistoisia omalla tavallaan, vaikka kaikki eivät teekkään leffan aikana paljoo, ja heistä kerrtotaan liian vähän, miten kukin mm. joutui sirkukseen, ja mistä he ovat kotoisin. Ehkä tän on tarkoitus herättää spekulointia katsojien keskuudessa.
Bobo on päähahmona tosi suloinen pandanpentu, joka ei satuttaisi kärpästäkään. Aluksi Bobo on heikko, eikä osaa kaikkea oikein, mutta maailmalla hän vahvistuu ja oppii huolehtimaan muista, mikä on melko ihailtavaa.
Pim pesukarhu puolestaan on uskollinen ystävä, ja aina halukas auttamaan Boboa vaikeina hetkinä, vaikka hän välillä tuleekin katumapäälle.
Fifi on yksi suosikkejani, suloinen nätti pandatyttö, joka aluksi ei oikein pitänyt Boboa hyvänä hahmona, mutta kuitenkin hän huolehti tästä, ja auttoi tätä minkä pystyi, ja oli valmis auttaman Boboa ystävineen saamaan valtakuntansa takaisin, ja lopulta päättyi Bobon kanssa romanttisiin väleihin, joka tosin jää melko vähäiselle huomiolle.
Kuningatar on huolehtiva äitihahmo, joka rakastaa poikaansa ja on tästä huolissaan, kun hän joutui lähettämään ainoan poikansa maailmalle.
Nero on pahiksena tosi uhkaava, ja muistuttaa melken Akakabutoa, sekä luonteeltaan, että liki ulkonäöltään.
Muista hahmoista en oikein osaa kertoa paljoo, koska kuten sanoin, heistä ei kerrota paljoo.
Yks mikä tekee tästä elokuvasta ihmeellisen, on se, ettei tässä lauleta yhtään. ja musiikitkaan ei ole niin ikimuistoisia, mutta kyllä ne muistaa lapsuudesta.
Miinus tälle elokuvalle on ehkä suomidubbi. Nykyajan kriittisellä korvalla kuulee, kuinka näyttelijät ovat kuin lukisivat suoraan paperilta, ja kun hahmojen pitäisi huutaa, niin ne vaan kähisee vaisusti. Toisaalta en voi välttämättä syyttää dubbaajia, sillä olihan mukana myös ohjaaja ja leikkaajat.
Voisin sanoa että tätä elokuvaa voisi suositella melkein jokaiselle lapsille, varsinkin niille, ketkä rakastavat eläimiä. Elokuvassa ei pitäisi olla paljoo pelottavia/itkettäviä kohtauksia, ja tälle saa nauraa maha kippurassa.
Antaisin tälle elokuvalle 7 tähteä kymmenestä.
Jos elokuva kiinnostaa, niin voitte käydä katsomassa sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=UVmZgwHtm88
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti