Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 6

 Noniin, nyt on viikonloppu ja itsenäisyyspäivä. Tänään minulla ei ole kiire mihinkään aamusta, joten nyt voin kirjoittaa uuden joulukalenteri postauksen näin aamusta.
Voisin tällä kertaa kertoa teille itsenäisyyspäivän kunniaksi omia suomalaisia tapojani, joita tykkään tehdä ja harrastaa.
Ensimmäinen suomalainen tapani on ainakin saunominen. Mä rakastan saunomista yli kaiken ja se tuntuu mukavalta rankan viikon jälkeen vähän kuin palkintona. Taloyhtiössäni on tosin sähkösauna ja puusaunassa en ole käynyt vuosiin, koska ei ole ollut tilaisuutta päästä mökille lomailemaan. Mutta sähkösaunakin on tottumuksesta ihan mukava ja eikä sitä tarvitse edes lämmittää itse.
Sitten toinen suomalainen tapani on juhlista nauttiminen, kuten vappu, juhannus, pääsiäinen ja tietysti joulu ja uusivuosi. Useimmiten tykkään juhlapyhinä ottaa iisisti ja repäistä kunnolla herkkujen ja vähän juomienkin suhteen, kohtuudella tietty.
Sitten mä tykkään luonnosta ja kun saan innostusta, niin liikun myös luonossa. Etenkin syksyllä ja keväällä on hauskaa ihastella sitä, miten syksyllä luonto vaipuu uneen ja miten keväällä se herää taas eloon. Luontoon liittyviä harrastuksia minulla on mm. uiminen ja kalastus.
Suomalaisista perinneruuista omat suosikkini ovat tietty hernekeitto, makaronilaatikko, mämmi ja karjalanpiirakka. Niistä en aio puhua enempää, ettei lukijoille tule nälkä.
Sitten lopuksi voin kertoa vielä yhdestä suomalaisesta lempijutustani. Suomalaisesta kirjallisuudesta, kuten Muumit ja Mauri Kunnaksen kertomukset. Mä rakastan muumi kirjoja ja Muumilaakson Tarinoita animaatiosarjaa. Muumit ovat jo vuosia olleet suomalaisille kulttimaineesta nauttiva aihe ja suosittu Suomen lisäksi myös Japanissa.
Ja Mauri Kunnaksen kertomukset, oi, ne vasta ihania onkin. Niissä kuvataan lapsekkaalla tavalla sitä, että millaista oli elää pirtti-aikoina ja kerrotaan mm. kotitonttujen anatomiaa. Ehdoton suosikki Mauri Kunnas juttu näin joulun alla on Joulupukki ja Noitarumpu, josta teinkin tänne vuosia sitten arvostelun. Suosittelen lukemaan sitä.
Siinä taisi olla kaikki nyt. Kiitos taas lukemisesta ja nähdään huomenna.
Ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!^^

Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 5

 Hei taas ja tervetuloa tämän päivän luukun pariin.
Ikävä kyllä en tällä kertaa ehdi tehdä kovin pitkää postausta, koska on ollut kiireinen päivä ja menen jossain vaiheessa serkkuni kanssa pikkujouluihin. Mutta tänään voisin kertoa teille lyhyesti yhdestä suosikki joulukarkista, josta olen pitänyt jo pienestä pitäen.
Se herkku on nimeltään Wiener Nougat konvehdit. Jännäksi sen tekee, että Wiener Nougat ei ole suklaata, vaan mantelinougaa ja se maistuu omalla tavalla erikoiselle. Olin toivonut sitä joka vuosi joululahjaksi ja myös äitini ja veljeni rakastavat sitä. Se jakaa tosin mielipiteitä, koska kaikki eivät pidä Wiener Nougasta, mutta itselleni se on aina oma ehdoton ykkös juttu jouluherkuissa.
Anteeksi vielä, etten tämän kummempaa ehdi kerjoittelemaan tänään, mutta koetan myöhemmin keksiä parempia jouluaiheisia postauksia.
Kiitos lukemisesta tällä kertaa ja nähdään taas huomenna.

Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 4

 Hei taas kaikille ja tervetuloa joulukalenterini pariin. Tänään minä minä voisin vähän kertoa teille joululahjoista, joita olin lapsena toivonut, mutta en koskaan saanut.
Moni varmaan on joskus Pokemonin tultua Suomeen, toivonut ekoja Pokemon pelejä, Red, Blue ja Yellow, Game Boylle. Itse sain kyllä veljien kanssa Game Boyn, mutta ei koskaan Pokemonia siihen, ensinäkin koska se oli liian kallis ja koska en olisi kuitenkaan päässyt sitä koskaan läpi, koska satuin silloin olemaan tarhalainen. Ja uskokaa pois, että jos antaisit alle kymmenen vuotiaalle Pokemon pelin vanhalla käsikonsolilla, niin se ei pääsisi sitä läpi, koska Pokemonissa on kuitenkin asioita mitä pienet lapset ei tajuaisi ja keksisi. Nykyään toki Pokemon on liiankin helppo pelisarja, mutta ennen oli toisin.
Ja peleistä vielä lisättävää, etten saanut myöskään DS:ää enkä sen Pokemon pelejä, Diamondia, Pearliä ja Platinumia. Syynä toki hinta ja ynnä muut syyt. Nyt näin aikuisena mä voisin hommata vaikka kaikki Pokemon pelit mitä on julkaistu, jos varaa olisi tietenkin.
Sitten toinen mikä tulee mieleeni on eräänlainen koira robottilelu, jonka oli määrä olla ns. tottelevainen koiralelu joka istuu ja antaa tassua. Sitä en saanut koskaan, koska moni ns. laatulelu on ollut muutenkin vain pettymys ja mainoksissa kaikki van näytti hienolta, että lapset voisivat kinuta kalliita leluja vanhemmiltaan. Lapsena kun olin niin tyhmä, että uskoin kaiken mitä mainokset sanoivat.
Lopuksi voisin mainita kauko-ohjattavat helikopterit, en tosin ole varma oliko se synttärilahja vai joululahja jota en koskaan saanut, mutta sellaistakin toivoin lapsena. Ehkä hyvä etten saanut, koska ne kuulemma maksoivat ihan liikaa ja menivät heti rikki käytössä. Mutta lapsena sitä ei oliis tajunnut, kuten varmaan tiedätte.
Siinä taisi olla ne mitä mieleen tuli. Kiitos jälleen lukemisesta ja nähdään taas huomenna.^^

Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 3

 Hei vaan taas Pandan Joulukalenterin pariin.
Tänään voisin kertoa teille, miltä joulun odotus tuntui lapsena ja millaista se nyt aikuisena on.
Monelle meille kenties joulukuu on/oli yhtä juhlaa. Silloin kun sai avata ensimmäisen luukun omasta joulukalenterista ja pistää suklaanappulan suuhunsa, minkä jälkeen alkoi odottelemaan kovasti jouluaattoa ja lahjoja.
Se oli sitä aikaa, kun aika tuntui vierivät HURJAN hitaasti ja odottaminen oli pitkäveteistä. Oli vaikeaa keksiä ajankuluksi tekemistä. Olihan toki koulupäivät, mutta niiden jälkeinen vapaapäivä tuntui pitkältä ja viikot ei tuntunut menevän juuri millään eteenpäin. Mutta onneksi meillä oli VHS-kasetilla hyviä jouluisia ohjelmia, mitä tuli katsottua ja jännitys vain kasvoi mitä pidemmälle edettiin joulua odotellessa. Mutta voitte vaan kuvitella, että kuinka monta kertaa tuli puhuttua joulusta ja Joulupukista.
Nykyään aika menee liian nopeasti ja tekemistä on vaikka kuinka. Ja tämä on kyllä hassua, että monelta menee iän myötä joulufiilikset, mutta itselläni on fiilis joulua kohtaan säilynyt jollain lailla, mutta ei tosin samalla tavalla kuin lapsena. En odottele enää lahjoja yhtä kovasti, vaikka lahjat onkin bonusta, vaan pikemminkin odottelen sitä, että saa syödä jouluruokaa mahansa täyteen ja maistella makeita herkkuja. Ja se tunnelma joulun alla on ihanaa kaupoissa ja työpaikoissa. Koristeita, joulujuttelua ja musiikkia. 
Ja on minulla aikuisenakin omia perinteitä, mutta niistä kerron ehkä vähän myöhemmin jossain toisessa luukussa.
Eikai tässä ole tältä erää paljoa puhuttavaa, että kiitos kun jaksoitte lukea tämän päivän luukun ja nähdään seuraavassa luukussa.
(ja pahoitteluni jos tämän vuoden kalenterini ei ole tarpeeksi jännä, mutta halusin vähän vaihtelua)

Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 2

 Hei taas kaikille. Olen juuri saapunut työtoiminnasta ja nyt aion jatkaa tätä uusinta joulukalenteriani eteenpäin.

Tällä kertaa voisin kertoa lapsuuteni joulukalenteri ohjelmista, mitä tuli lapsena katsottua.
Ekana tulee tietty mieleen Tonttu Toljanterit, joita oli julkaistu ainakin kuusi joulukalenteria. Toljanterista en aio selitellä liikaa, mutta voisin sanoa omasta mielestäni mieleenpainuvimpia olevan Joulupulma, Muorin töissä ja Tuhmaikä.
Sitten yksi vanha joulukalenteri, mitä olen lapsena katsonut, on Syltty-koira. Harva puhuu siitä samalla tavalla kuin Toljanterista, mutta itse olen pitänyt siitä. Syltty-koira kertoo juurinkin joulukoirasta nimeltä Syltty ja Syltyn unelma olisi päästä Joulupukin mukaan rekeen aattona. Koko kalenteri kertookin siitä, että kuinka Syltty yrittää olla avulias ja kiltti Joulumuorille jouluvalmisteluitten keskellä. Kaikenlaista kommellusta ehtii tapahtua, mutta kaikki lopulta kääntyy parhainpäin.
Sitten yksi mitä muistan nähneeni lapsena on Rille Ripakodan neuvontatoimisto, josta ikävä kyllä en muista kovin paljon, kuin että päähahmona oli tonttu ja joku orava.
Mutta Neposen joulukalenterista muista hiukan enemmän, koska siinä Neponen ja Tonttu löytävät Joulupukin taikalippaan, jota ilman Pukki ei pääse aattona matkaan. Jaksoista en muista paljoo, mutta alkutunnari jäi ainakin minulla mieleen.
Seuraavakasi mieleenpainuva joulukalenteri ohjelma, jota ei ole näytetty Yle 2:lla vaan MTV3:lla, on Hyvien tekojen joulukalenteri, jossa päähahmona oli Hilarius-Hiiri, josta pidin lapsena yllättävän paljon. Siinä avattiin jaksoissa joku taikapaketti jonka sisällä oli tarina. Tosin kattelin tätä kalenteria randomisti kun se tuli telkkarista.
Ja viimeiseksi voisin mainita ohjelman, jota lapsena piti kuumottavana, kun se tuli telkkarista uusintana 2007-luvulla. Nimittäin The Joulukalenteri, jossa oli kolme päänäyttelijää kaksoisroolissaan ja joka oli jännittävä ohjelma ala-asteella. Mieleenpainuvimmat siitä oli tietysti tunnari ja itse Näsä-pahis. Tästäkin moni on varmaan puhunut paljon, mutta kerrompa tästä lyhyesti. Siinä tonttujen on haettava Iki-iäkkään soittorasian avain luolasta jonne se jäi ja he saavat mukaansa Suuren Viisasten Kirjan, mutta tarinan aikana Näsä varastaa kirjan ja tonttujen on saatava se takaisin, missä he lopulta onnistuvat ja kaikki päättyy hyvin. Hauskaa on myös, että tässä sarjassa on ns. kaksi tarinaa kerrottuna yhtä aikaa, tonttujen seikkailu ja maalla asuvan pariskunnan elämä.
Nykyään pidän The Joulukalenteria enemmän huvittavana ja hauskana ja omistan sen nykyään DVD:llä.

Siinä oli muutama maininna arvoinen joulukalenteri ohjelma. Seuraavalla luukulla käsitellään jotain muuta aihetta, mutta siitä asiasta huomenna lisää.