Top 10 Animaatiosarjaa

Nyt on Juhannus ovella ja silloin alkaa juhannustaikominen, saunominen ja herkuttelu.

Kuten tiedätte, minä rakastan animaatioleffoja ja sarjoja. Yleensä jos haluun katella jonkun elokuvan mm. Netflixissä, niin se on lähes aina animaatio, oli se lasten, nuorten tai aikuisten ohjelma, niin se on silti animaatio.
Nyt näin tulevan Juhannuksen kunniaksi päätin tehdä Top 10 listauksen omista suosikki animaatiosarjoistani, joita tuli mm. lapsena katottua ja joita tulee vieläkin vilkaistua vähät väliä.

HUOM! Tämä postaus tulee sisältämään mahdollisia spoilereita ja tämä saattaa olla myös mielipiteitä jakava, eli jos jokin suosikkisi ei ollut listassani, niin kerro kommentissa mikä on omat 10 suosikkiasi.

Joka tapauksessa, aloitetaampas tämä meidän listaus^^.

10. Dragon Ball/Z/GT/Super


Dragon Ball sarja on siitä jännittävä, että hahmot vanhenee tarinan edetessä. Goku mm. aloittaa seikkailunsa pikkupoikana ja lopulta hänestä kasvaa voimakas aikuinen ja sarjan loppuvaiheessa hänestä ehtii jopa tulla ukki.
Dragon Ball on yksi animeista, joita tulee vieläkin katottua huvikseen. Tarina on niin eeppistä menoa, hahmot ovat niin ikimuistoisia ja animaatiotyyli paranee kausi kaudelta. On hienoo katsoa kuinka hahmot ensin ovat melko taviksia ja sitten he vahvistuvat ja kehittyvät niin henkisesti, kuin fyysisesti.
"Mutta on tässä pakko olla jotain vikaa, kun tää kerran on näin matalalla?"
Pitää melkolailla paikkansa. Nyt kun tätä on alkanut katsella kriitisoivasta näkökulmasta, niin huomaa, että tässä on joitakin vikoja. Ensinäkin se, että jotkut ihmishahmot kuten mm. Krillin, Yamcha, Tien yms. tuntuvat unohtuvan sarjan edetessä ja suurin osa tarinasta kehittyy Gokun, Vegetan ja joidenkin muiden ei-ihmisten kehitykseen. Se vaan tuntuu ikävälle, että niinkin persooniltaan hyvät hahmot unohtuu liki kokonaan ja sitten palattuaan ne ei tee paljon mitään, vaan toimii ns. tykinruokana uudelle pahikselle.
Toinen huonopuoli on se, että sarja tuntuu pitkittävän tiettyjä saagoja vähän liikaa. Siis tappelu ja treeni kohtauksien lisäksi on näitä inhimillisiäkin juttuja ja sitten taisteluitakin pitkitetään ainakin tunnin mittaisiksi. Mua usein ärsyttää tällaisissa tilanteissa, että on joku hahmo, joka osaisi räjäyttää koko maapallon, mutta silti pitkittää taistelua loputtomiin.
Kuitenkin Dragon ball on yksi suosituimpia animesarjoja ja en ihmettele miksi. Jos kaipaat toiminnallista ja samalla huumoristista meininkiä, suosittelen teitä edes vilkaisemaan tätä sarjaa.

9. Ginga-sarjat


Hopeanuoli ja Weed oli joskus ylä-asteella yksi huikeimpia animeita ikinä. Lapsena tätä tuli joskus pätkittäin katottua, joten tästä mulla ei oo paljoo nostalgisia tunteita, vaikka Ginga sarjat nauttivatkin Suomessa kulttimaineesta, enkä ihmettele miksi.
Tämä sarja oli aika poikkeava näistä "nuorten" animaatioista, sillä tämä oli yksi niistä animaatioista, missä hahmoja oikeasti kuoli ja missä näytettiin verta. Tässä sai niinkun oikeasti jännittää siitä kuka hahmo kuolee.
Mun on yleensä vaikea päättää kummasta pidän enemmän, Hopeanuolesta vai Weedistä, koska kummassakin on omat hyvät että huonot puolensa, joiden luettelemiseen menisi liian kauan. (voisin ehkä joskus tehdä vertailu blogin Hopeanuolesta ja Weedistä)
Oli tämä sarja paikoitellen myös pelottavaa, mutta onneksi tästä ei ole tullut mulle traumoja, johtune siitä, etten nähnyt tätä pienenä. Ymmärrän toki niitä ketkä oikeasti pelkäsi Hopeanuolta, koska Akakabuto oli tosi uhkaava ja karmiva pahis, toisin kun Weedin Hougen.

8. TMNT 2003


Moniko teistä muistaa Turtlesit? Kukapa ei muistaisi. Teini-ikäiset mutanttininja kilpikonnat ovat loistaneet ympäri maailmaa leffoina, sarjakuvina, tv-sarjoina, leluina ja peleinä.
Jotkut 80-luvun ihmiset muistelee 1980 luvun TMNT sarjaa suurella lämmöllä, vaikkakin meikällä ei ole siitä mitään kokemusta ja itse lapsena katselin 2003 Turtles sarjaa veljein kanssa ja nykyään pidän sitä yhtenä siisteimmistä sarjoista ikinä. Aluksi tosin penskana pidin sitä liian synkkänä, mutta kai minä lopulta totuin synkkään teemaan.
Kilpikonnat ovat niin ikimuistoisia olamma tavallaan ja niistä on vaikea valita omaa suosikkia, vaikkakin itse pidän Michelangeloa omana suosikkina. Harmi vaan, että veljekset ovat aikalailla liian samannäköisiä ja eroavat ainoastaan luonteen perusteella ja huiviensa väreillä.
Siitä huolimatta TMNT on yksi siisteimmistä animaatioista ikinä ja kuten Hopeanuolta katellessa, tässäkin sai jännittää tosissaan.

7. Hamtaro


Hamtaro oli ala-asteella yksi suosikki piirrettyjäni ja mulla oli jopa Hamtaro pehmoleluja.
Hamtaro voi aluksi näyttää ällösöpölle, ihan ku se olisi tehty päiväkotilaisille, mikä tavallaan pitää paikkansa, mutta sarjaa katsoessa huomaa kuinka inhimillisiä hamsterit ovat, niin inhimillisiä, että jokainen lapsi osaa samaistua niihin.
Sarja on siitä mielenkiintoinne, että jaksoja näytetään sekä hamsterien, että ihmisten näkökulmasta, esim. kuinka hamsterien omistajat pärjäävät koulussa ja kuinka hamsterit sillä välin leikkivät kerhotalollaan ja kummassakin näkökulmassa on ihmisillisiä tilanteita, joista selvitään yleensä aina.
Lapsena kyllä harmitti, että Suomessa näytettyjä jaksoja oli vaan 26, kun taas Japanissa ja Amerikassa on vielä enemmänkin jaksoja, mikä on nykyäänkin aika hämmentävää. Onneksi meillä on Internet.^^

6. Lilo & Stitch


Jokaisella meistä varmaan on oma suosikki Disney-animaatiosarja mm. Ankronikka, Varjoankka, Hopon Poppoo, Pieni Merenneito ja Aladdin yms. Mutta yksi omia sosuikkejani on on ehdottomasti Lilo & Stitch animaatiosarja.
Lapsena rakastin Lilo & Stitch elokuvia ja sitten kun sarjaa alettiin näyttään Nelosella arkiaamuisin, niin mä olin ihan täpinöissäni.
Lilo & Stitch tässä sarjassa jahtaavat muita koekappaleita, eli Stitchin "serkkuja" jotka ovat levinneet ympäri Havajia ja samalla seurataan kuinka Lilo kumppaneineen selviää arjen asioista, kuten työelämä, kaverisuhteet ja aikuistuminen. Sarja ei kuitenkaan missään kohtaa käy tylsäksi ja lähes aina tapahtuu jotain koomista ja katsojalle tulee varmasti hauskaa. Ja koekappaleet on tosi jännittäviä ja toisistaan poikkeavia, mm. 062 osaa laittaa ruokaa, 601 osaa taistella, 619 osaa ampua tulipalloja yms.
Sarjasta on jopa tehty spin-off sarja nimellä Stitch!, kyllä, kuulitte oikein, jossa Stitch joutuu Japaniin ja tapaa Yuna nimisen tytön. Vaikka sekin on aika hyvä sarja, niin se ei siltikään alkuperäistä voita.

5. Kulipari - Sammakkoarmeija


Netflix vasta huikee maksullinen videopalvelu. Sen lisäksi, että siellä on loistavia leffoja, niin siellä on myös tosi huikeita sarjoja.
Kun ekaa kertaa katselin Kulipari sarjaa Netflixissä, mä rakastuin siihen heti paikalla. Sarja on täynnä toimintaa ja hahmokehitystä ja hahmot on niin hyvin luotu, että niistä on vaikea päättää omaa suosikkiaan.
Sarjassa seurataan sammakoiden taistelua skorppiooni armeijaa vastaan ja ainoana toivona tuntuu olevan legendaariset Kuliparit, sammakkosotilaat, jotka omaavat supervoimia. Koko sarjan juoni on niin vauhdikasta ja toiminnallista, ettei katsojalle tule varmana tylsää ja tämä ei todellakaan ole mikään turhan lepsu nuortenohjelma. Tässä hahmoja kuolee oikeasti ja tässä saa oikeasti jännittää hahmojen puolesta.
Voisin joskus katsoa tämän uudestaan joku kerta, josko rakastuisin tähän sarjaan vielä toisenkin kerran.

4. Skylanders Academy


Jo toinen Netflix sarja ja tällä kertaa ehdoton suosikkini, jota olenkin kattonut useammin kun kerran.
Mä niin rakastan Skylanders pelisarjaa ja sen hahmoja, joita on hauska kerätä silloin tällöin. Ja sen myötä tuli katsottua juurikin Skylanders animaatiosarja ja rakastuin sen myötä koko Skylanders fandomiin enemmän.
Syy miksi rakastan Skylanderia, on sen mielikuvituksellinen maailma ja ikimuistoiset hahmot. Omat suosikkini sarjasta on toki päähahmo Spyro, Stealth Elf, Mestari Eon ja tietty sarjan pahis Kaos. Hahmoilla on niin hyvin kirjoitetut luonteet ja on mielenkiintoista katsella kuinka hahmot kehittyy henkisesti. Hyvänä esimerkkinä on Spyro, joka aluksi on ylimielinen ja ylpeä itsestään, mutta sarjan edessä muuttuu koko ajan fiksummaksi, vastuulliseksi ja vähemmän itserakkaaksi. Hahmot ei myöskään koskaan lipsu ärsyttäviksi eikä sarjan teema oli yhtään liian yksitoikkoista.
Jos et ole ennen nähnyt Skylanders Academiaa, anna sille pari jaksoo aikaa ja hyvällä tuurilla huomaatkin olevasi ikuisesti Skylanders-fani. Tämä pitäisi katsoa vaikkei olisikaan tietoinen Skylandereista.
Voisin höpistä tästä sarjasta vaikka kuinka, mutta nyt on paras lopettaa, kun on vielä tilaisuus. XD

3. Alfred J Kwak


Tämä tuskin kenellekkään yllätyksenä, olenhan hehkuttanut Alfredia monen monta kertaa tällä sivustolla ja tein siitä jopa erillisen arvostelun. Jos ette oo vielä nähnyt sitä, käykää lukemaan se tästä: https://pandablogit.blogspot.com/2019/01/alfred-j-kwak-animaatiosarja-arvostelu.html
Alfred J kwak on lastenohjelmista siten poikkeava, että kuten Dragon Ballissa, tässäkin hahmot ikääntyy sarjan edetessä. Sarja alkaa melko simppelisti, esim. kertoen kuinka Alfred pärjää koulussa, millaista onliittyä meripartioon ja isompana sitten käydään vakavampia asioita, kuten valaanpyyntiin, rotuerotteluun ja politiikkaan. Lisäksi tämä sarja sisältää asioita, mitkä ei nykyään menisi millään läpi, josta maininnan arvoinen on se kun päähenkilön perhe jää auton alle toisen jakson alussa ja kuinka Alfred meinaa usein menettää henkensä. Kuitenkaan tämä sarja ei ole yhtään liian raaka ja tätä pystyy katteleen melkein missä iässä tahansa.
Hahmotkin ovat niin ikimuistoisia, vaikkain niitä on jo niin paljon, että niiden luetteluun menisi liian kauan. Omasta mielestäni maininnan arvoiset ovat itse Alfred, Mauri Myyrä, Iiris Wana, Professori Von Pallas, Alfredin edesmenneet vanhemmat Joonas ja Anna sekä tietysti sarjan pääpahis Korppi, joka on lievä viittaus Adolf Hitleriin.
Jaksot ovat niin hauskoja ja vaihtelevia, vaikkakin joissakin kohtaa halutaan pitkittää tarinaa, mutta se on pikkuvika ja sen voi aina antaa anteeksi.
Kuulin joskus, että Alfredista oltaisiin suunniteltu jatko-osa vuonna 2008 ja, että se näytettäisiin 3D:nä, mutta nyt siitä ei ole näkynyt mitään uutisia vuosiin, vaikka kuulemma sillä on hyvät mahdollisuudet saada alkunsa joku päivä.

2. Pokemon


Moni saattaa kinastella siitä kumpi on parempi, Pokemon vai Digimon. Kummatkin ovat ihan kivoja sarjoja, mutta itse olen jo pennusta asti ollut Pokemon-nörtti. Pokemon on jotenkin viihdyttävämpi niin peleinä kuin animena. Johtunee Pokemonien ns. valinnanvapaudesta ja tiimin kasaamisesta.
Tutustuin Pokemoniin joskus eskariajoilla ja siitä asti tuli katottua melkein kaikki mitä telkkarista tuli, mukaan lukien Pokemon elokuvat.
Sarjassa seurataan Ash Ketchumin seikkailuja, joissa hän keräilee salimerkkejä, kamppailee Rakettiryhmää vastaan ja tapaa uusia Pokemoneja. Kuulostaa melko simppelille ja onhan sarja paikoitellen itseään toistavaa, muttei se koskaan ole haitannut enkä muksuna edes piitannut millainen sarja oli, riitti vaan, että jotakuta vedettiin turpaan tai joku nappasi uuden Pokemonin.
Nykyäänkin Pokemon on melko suosittua, mutta 2000 luvun alussa Pokemon huuma oli jo kovaa menoa. Meilläkin ostettiin Pokemon karkkia ja pokepalloja missä oli pieni Pokemon figuuri, joilla oli kiva leikkiä.
Vaikka voisin hehkuttaa pokemonia loputtomiin, niin on pakko mainita sen huonot puolet. Eka on se, että hahmot välillä poikkeaa luonteeltaan eri kausilla, joista hyvä esimerkki on Ashin tapa taktikoida kussakin otteluissa. Joissakin hän on tosi fiksu ja joissakin hän on, no, liian hömelö.
Toinen huono puoli on se. että päähahmo ei ikäänny koskaan ja hän on ainoa hahmo joka toimii päähahmona koko sarjassa. Onneksi on toki spin-offeja, joissa on muukin hahmo pääroolissa.
Pokemon on vaan sellainen tarina-aihe, mistä ei pääse yli eikä ympäri. En ehkä voi suositella tätä ihan kaikille, mutta kun opit pitämään siitä, olet mahdollisesti ikuisesti Pokemon-fani. Tosin sarjaa on jatkunut niin paljon, että mietin vaan miten ja milloin tämä päättyy, mutta se onkin sen ajan murhe.

KUNNIAMAININNAT:

Ankronikka: Oikein viihdyttävä sarja, jota en ole tosin vuosiin katellut kunnolla.
Vili Vilperi: Lapsuuteni suosikki, mutta ei kuitenkaan yhtä hauska kuin ennen.
Timon & Pumba: Tosi huvittava ohjelma, joka ei tosin naurata yhtä paljon kun ennen joskus.
Digimon: Myös lapsuuteni suosikki, muttei kuitenkaan ihan Pokemonia voita.
Paavo Pesusieni: Mukavaa aivotnarikkaan viihdettä ja paikoitellen hauska, mutta samalla liian härski lastenohjelmaksi.
Prätkähiiret: Tosi huikea ja aikuisiällä huvittava sarja, joka tosin kyllästyttää jaksojen samankaltaisuuden takia.
Family Guy: Oikein hyvääa aivotnarikkaan viihdettä, jota tosin on nähty jo monta kertaa.
Simpsonit: Ylä-asteella lempisarjani, mutta nykyään ei niin hauska ja se tuntuu jatkuvan ikuisuuden.
Kung Fu Panda: Legend of Awesomeness: Viihdyttävä spin-offi lempi leffasarjastani, vaikkakin melko ennalta-arvattava.
Superted: Lapsuuteni suosikki, jota tosin en ole katellut kunnolla vuosiin.
My Little Pony: Ystävyyden Taikaa: Yksi suosittuja animaatioita, joka olisi muuten päässyt listalle, mutta se tosin ei viihdytä yhtä paljon kun joskus ennen, vaikkakin sitä tulee joskus kateltua.
Matka Maailman Ympäri 80 Päivässä: Oikein hyvin käsikirjoitettu ohjelma, josta mulla tosin ei ole paljon muistoja.
Tarzanin Legenda: Yksi suosikkini Disney-sarjoista, muttei kuitenkaan päässyt listalle, syynä se, että en ole sitäkään katellut vuosiin kunnolla.

1. Muumilaakson Tarinoita


Minulle aina niin rakas Muumilaakson Tarinat, tulee olemaan ikuisesti suosikki animaatiosarja ikinä! Muumeissa on jotain sellaista charmia, mitä varsinkaan Suomalaiset ei voi vastustaa. Ikimuistoiset hahmot, hyvin kirjoitetut jaksot ja rento, paikoitellen jännittävä/pelottava meininki antavat tilaisuuden seikkailla lapsuuden ihmeellisessä maailmassa.
Voisin sanoa olevani niin suuri fani, että osaan varmasti kaikki jaksot ulkoa, jopa nekin jotka jäi lapsena kattomatta.
Sarjaa katellessa tulee jotenkin kotimainen oli, johtunee siitä, että Muumien alkuperäinen luoja on suomalais-ruotsalainen Tove Jansson, rest in peace, ja hänen kirjojaan tulee joskus vertailun vuoksi luettua, huomatakseen kuinka animaatio poikkeaa niistä. Kannattaa muuten lukea niitä ja luulisi niitä löytyvän lähes jokaisesta Suomen kirjastoista.
Jos joku kysyy minulta, kummasta dubbauksesta pidän eniten, niin ehdottomasti vanha dubbi, jonka kanssa tuli kasvettua koko ikänsä. Uusi dubbi on aika kankea ja hutaisten tehty, mutta sitäkin tulee pätkittäin katottua, vaikkei koskaan voita vanhaa.
Minusta vaan tuntuu, että muumit on joitakin yliolentoja, jotka pelastavat kenen tahansa lapsuuden ja jotka osaavat herättään vanhoillekkin ihmisille nostalgiaa ja tilaisuuden palata lapsuuteen.
Tästäkin voisin höpistä loputtomiin, mutta sitten tästä listasta tulisi liian pitkä. Mutta lopuksi haluaisin sanoa, että jos tykkäätte Muumeista, niin katsokaa myös Muumipeikko ja Pyrstötähti elokuva, mikäli ette ole vielä nähneet sitä.

Huh, siinä olikin se lista. Toivon totisesti, että tätä oli hauska lukea ja jos haluatte, niin kertokaa omat suosikkinne listaltani ja myös omat suosikkinne, joita ei löytynyt listaltani.
Ei muuta kun erittäin hyvät Juhannukset kaikille ja kattellaan jos joskus nähdään seuraavassa postauksessa.
Nauttikaa elämästä, syökää hyvin ja olkaa tyytyväisiä elämäänne^^.