Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 17

 Hei taas kaikille Pandan Joulukalenterin seuraajille. Juku, enää viikko jouluaattoon. Vaikea uskoa, että tämä kalenteri on kohta ohi.
Koska jouluun ei ole pitkä aika, taidan tällä kertaa luetella muutaman parhaan joululahjan, mitä olen lapsena saanut. Olen toki tehnyt tästä aiheesta joskus postauksen, mutta siitä on jo vuosia ja ei tee pahaa puhua joululahjoista uudelleen.

Ensimmäisenä tahdon mainita ensimmäisen käsikonsolin, jonka sain kerran jouluna. Game Boy oli ensimmäinen käsikonsoli mitä olen ikinä pelannut ja siihen multa löytyi mm. Pokemon Pinball, Wario Land 1 ja 3 sekä Nalle Puh peli.
Mutta parhain käsikonsoli jonka sain jouluna on ehdottomasti Game Boy Advance SP. Siinä oli joukku tosi hyviä pelejä, kuten Pokemon Pinball Ruby&Sapphire, Super Mario Bros. 3, Bubble Bobble sekä Pokemon Mystery Dungeon Red. Lisäksi se konsoli tunti hyvältä käsissä ja se oli kivan mallinen. Kertokaa jos olette itsekin pelanneet Game Boylla joskus.

Jouluna tuli myös pelin lisäksi elokuvia, joista maininnan arvoinen on nostalginen Maa Aikojen Alussa elokuva sarja. En ole katsonut sitä leffasarjaa vuosiin, mutta siihen mulla liittyy paljon hyviä muistoja. Osa leffoista tuli toki myös synttärinä, mutta enimmäksen jouluna.

Leluja tuli saatua paljon jouluna, mutta parhaimmaksi voisi mainita Pokemon Tulivuori leikkisetin, jossa oli teemana tulivuori, jonka keskellä seisoi Groudon ja sen ympärillä muita Pokemoneja. Mä en oikein ymmärtänyt mikä sen pointti oli, mutta sillä tuli paljon leikittyä, koska mä rakastin Pokemonia kovasti ja nytkin. Ja oli hienoo, että siinä oli mukana tuttuja ja vähän uudenlaisia Pokemoneja.

Viimeisinä voisin vielä mainita, että sain jouluna muutamia lemmikkejä kotiini. Esimerkikkinä ovat hamsteri, ensimmäinen akvaario ja koiranpentu, joka oli tätini koiran pentueesta. Voi sitä iloa, kun eka koiranpentumme tuli perheeseemme. Nyt se on kuollut vuosia sitten ja en ole enää hankkinut uutta koiraa vuosiin. Onneksi veljelläni on nykyään koira, jota voi hoivata joskus.

Siinä oli maininnan arvoiset lahjat jotka tuli mieleen. Kertokaa ehdottomasti omia lahjakokemuksianne ja nähdään taas huomenna uuden luukun parissa.

Pandan Joulukalenteri 2024 luukku 17

 

Viikko vielä jouluun!
Boldcutie, Shininga Armorin ja Cadencen poika, ja Topaz, Spiken ja Rarityn poika, ovat hyviä ystäviä. Itse asiassa Topaz on Boldcutien assistentti, kuten hänen isänsä oli joskus Twilightille. Hänestä tuli assistentti, kun Boldcutie muutti Ponyvilleen. Ainoa heto oli toki, että Topaz kävi yhä koulua ja teki läksynsä ennen Boldcutien luo menoa, koska onhan hän vielä pieni lohikäärme. Topaz tekee parhaansa tehdessään töitä ja oppii uutta koko ajan.
Boldcutie on Topazille kuin isoveli ja pitää tästä huolta Luster Dawnin kanssa.
Ei heistä ole kovin paljon kerrottavaa, koska he ovat kuin Spike ja Twilight nuorina.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 17

 

Ajatella, jo enää viikko tätä joulukalenteria. Tuntuu oudolta kuinka aika juoksee näin vanhemmiten.
Tällä kertaa luukusta löytyy perhepotretti. Betty, karhutyttönen, asuu kolmistaan äitinsä ja isänsä kanssa. Heillä on usein vuorotöitä metsän sairaalassa, jossa Bettyn isä on tohtori ja äiti on sairaanhoitaja. Välillä Betty on yksin kotona, mutta silloin hän kuluttaa aikaansa leikkien Pikkukarhun kanssa. Luonnollisesti Bettyn vanhemmat rakastavat tytärtään ja Betty rakastaa heitä. Betty on heille maailman tärkein asia ja he haluavat hänelle pelkkää hyvää.

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 17

Joulukuiset pennut (Kaunotar ja Kulkuri)

Eräänä pimeänä joulukuun iltana Buddy oli aivan hermostunut. Tänään hänen ensimmäiset pentunsa syntyisivät ja hänestä tulisi isä.
Annabelle oli nyt toisessa huoneessa valmiina synntykseen. Emman äiti toimi kätilönä ja Emman isä autteli tuomalla pyyhkeitä ja kuumaa vettä.
Emma odotti Buddyn kanssa, koska äiti oli sanonut, että synnytyksessä piti olla huolellinen ja varoa häiritsemästä emoa.
"Tiedän tunteen Buddy." Emma sanoi Budylle joka kamasi tämän sylissä. "Minäkin jännitän pentuja tuloa."
Emma päätti kertoa Budylle tarinan siitä kuinka tämä tuli jouluna lahjapaketissa pentuna.
"Olit hyvin pieni ja odotit reikäisessä laatikossa minua. Kun avasin paketin niin olit heti iloisena minua vastassa ja minä otin sinut samantien syliin ja nuolaisit korvaani." Emma kertoi Buddylle ja tämä kertonut sai Buddyn rauhoittumaan hetkeksi, vaikka se vieläkin ajatteli kaikkea hauskaa mitä oli luvassa.

Yht'äkkiä kuului huudahdus: "Pennut ovat syntyneet!" ja se sai Emman ja Buddyn entistä innokkaammaksi.
"Sä oot nyt isä Buddy!" Emma hihkui ja Buddy haukahti iloisena. Isä tuli heidän luokseen ja kertoi pentuja olevan neljä ja että Annabellekin voi ihan hyvin.
"Onnittelut Buddy, olet nyt neljän kauniin pennun isä." Emman isä snaoi silittäen Buddyn päätä.
Emma ja Buddy saivat tulla katsomaan pentuja, mutta heidän piti tulla hiljaa huoneeseen. Buddy kurkisti varovasti koriin jossa Annabelle makasi tyytyväisenä, mutta väsyneenä neljän pennun kanssa. Pennut olivat vielä ihan pieniä, niiden silmät olivat kiinni ja ne ei tehneet muuta kuin vikisivät.
"Onpa kaunis näky." Emman äiti huokaisi ihastellen.
"Olit mainio kätilö kultaseni." Emman isä kehui vaimoaan.
"Älä vaan leiki niiden kanssa ihan vielä Buddy. Antaa niiden kasvaa ensin." Emma sanoi Buddylle.
"Juuri niin, niiden pitää ensin opia kävelemään." Emman äiti sanoi silittäen tyttärensä olkapäätä.

Kun Emma ja hänen vanhempansa jättivät uudet vanhemmat kaksistaan, buddy lipaisi Annabellen kuonoa hellästi.
"Teit hyvää työtä Annabelle." Buddy kuiskasi.
"En olisi pysynyt siihen yksin." Annabelle sanoi hymyillen ja katsoi pentuja jotka imivät maitoa Annabellen nisistä ahnaasti.
"Tiedätkö? On hauskaa olla nyt isä." Buddy sanoi ylpeänä.
"Niin on minsutakin olla äiti." Annabelle sanoi ja kävi paremmin maaten, koska häntä väsytti niin. Buddy jäi vielä vahtimaan uutta perhettään ja ajatteli, että tämä oli varmasti hänen elämän parhain päivä.

Pandan Bolgit Joulukalenteri: Luukku 17

 

Katos vaan. Iiris on selvästi ryhtynyt lapsenvahdiksi. Cornelikselle ja Carlosille on tullut ensimmäinen lapsi, mutta he eivät ehdi iloita vanhempina olosta ihan heti, sillä Corneliksen äiti sairastui ja hänen täytyi mennä hoitamaan häntä vaimonsa kanssa. Onneksi Iiris tarjoutui hoitamaan söpöä kana-vauvaa ja sen hän osaa aika hyvin. Tosin hänen omat lapsensa, Junior, Melody, Anna, Joonas, Alfons ja Bram tulevat vähän kateellisiksi. Mutta ei Iiris sentään ole unohtanut heitä, hänellä on vaan kiire hoidokin kanssa ja hän oletti että lapset olisi jo tarpeeksi vanhoja osaamaan asioita. Pian hän toki huomaa olevansa väärässä ja pian kaikki on taas hyvin, kun hän alkaa taas huomioida lapsiaan.
Tätä tarinaa olen suunnitellut pitkään päässäni ja tätä oli hauska jakaa teille.