Joulupukki ja Noitarumpu Arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa juoni on kerrottuna lyhyesti kurvisoituna. Eli jos et halua spoilereita, mene suoraan "normaaliin" tekstiin.

                                                  

Eräänä joulukuisena päivänä ennen joulua, omituinen kirje saapuu Joulupukin kylään, Vekara nimiseltä pojalta, eikä kenelläkään ole hajua mitä kirjeessä oleva piirros esittää. Joulupukki kyselee jokaiselta pajan mestaritontuilta mielipiteensä, mutta kummallakin on oma näkemyksensä mitä piirros esittää. Myöhemmin kuitenkin selviää, että kirje on lähetetty viisikymmentä vuotta sitten

Samalla pajakylässä tapahtuu muitakin outoja asioita. Mm. lelupoliisiauto ajaa itsestään, Sakari Sokerin karamelli kone sekoaa, kylän soittokunnan soittimet sekoavat, Bertha Bitin tietokone menee tuusannuuskaksi ja jouluvalot sekä revontulet sammuvat. Myöhemmin selviää, että onnttomuuksien aiheuttaja on maaginen rumpu, jota soittaa ilkikurinen shamaani. Kun he yrittävät saada Shamaania kiinni, Joulupukki vilustuu pahasti pudottuaan tunturipuroon, eikä hän voi sen vuoksi jakaa lahjoja Suomen lapsille ja koko kylä on siitä harmissaan.

Kun shamaani seuraavan kerran saapuu kylään hakemaan rumpuaan, jonka tontut olivat takavarikoineet, selviää, että hän itse oli se piirroksen piirtänyt Vekara ja, että hänen toiveensa oli päästä Joulupukin apulaiseksi, tontuksi. Joulupukki suostuu ottamaan jo 55 vuotiaan Vekaran joukkoonsa ja kiitollisena siitä Vekara taikoo noitarummullaan Joulupukin nuhan pois.

Jouluaattona Vekara pääsee Pukin ja Tonttujen mukaan jakamaan lahjoja ja hän sytyttää revontulet uudestaan. Nyt kaikki voivat viettää joulua iloisella mielessä

Joulupukki ja Noitarumpu on suomalainen Mauri Kunnaksen, joka tunnetaan myös Koiramäki kertomuksistaan, suunnittelema elokuva. Mutta myös hänen vaimonsa Tarja Kunnas, kuvittaja Sami Toivonen ja sarjakuvapiirtäjä Kari Korhonen olivat mukana elokuvan suunnittelussa. Funny Films toimi leffan toteuttajana ja siinä oli työskentelemässä ainakin 50 henkilöä.

Jo hahmojen ulkonäköä katsellessa huomaa, että kyseessä on Mauri Kunnaksen kertomus, hahmojen isot nenät ja sellaista. Mauri Kunnas on myös ennenkin kirjoittanut tarinoita Joulupukin kylästä ja tontuista ja niitä oli joskus hauska lukea.
Muutenkin Joulupukki ja Noitarumpu on ollut mulle tärkeä osa lapsuuteni joulunodotusta ja tätä elokuvaa tulikin katottua useita kertoja mummolassa.

Hahmot on tässä elokuvassa aika hauskoja ja omalla tavallaan muistettavia.
Joulupukin ja hänen muorinsa moni varmasti tuntee. Tässä tarinassa Joulupukki on hyvin kirjoitettu, leppoisa vanhus joka ei turhia stressaa ja on kaikesta positiivinen. Edes kommellukset ei häntä lannista ja hän osaa antaa kannustusta työtä tekeville tontuilleen.
Muori puolestaan on perus huolehtiva vaimo, joka yrittää kaikkensa varmistaessaan ettei Joulupukin flunssa pahene ja hän tuntee monenlaisia parannuskeinoja.
Tonttulapset Noora ja Ville ovat tosi mainio kaksikko, josta Noora on kyllä se fiksuin ja hän keksiikin melkein kaikki ratkaisut ongelmiin ja ne yleensä ovat toimivia. Ville taas on kaksikosta innokkain ja ei hänkään ole tyhmimmästä päästä. Hänkin auttelee Pukkia ja on mukana selvittämässä tapauksia.
Pukin tontut ei ole mitään erikoisempia hahmoja, mutta maininnan arvoiset ovat ehdottomasti mestari Juho-Vaneeri, Feetu Faktori, Tara ja Kauhukapinemestari (josta näin kerran muksuna painajaista).
Elokuvan "pahis" shamaani Vekara Väkkyrä on todella huvittava eikä myöskään ole niin kamala mitä annetaan ymmärtää. Hänen taustansa on kyllä melko kliseinne, mutta toimiva omalla tavallaan. Hän osaa myös monelaisia loitsuja, joista on sekä haittaa, että hyötyä. Hänen kommelluksensa eivät kyllä ole liian kamalia ja hän on pohjimmiltaan melko kiltti, etenkin kun hän vihdoin sai sen mitä oli toivonut lapsesta asti.

Musiikitkin ovat teemaan sopivia ja luovat rentoa tunnelmaa, etenkin joulun alla. Elokuvan teemalaulu, Joulupukin töissä, on omia suosikkejani ja sitä tulee vähät väliä kuunneltua huvikseen. Säveleen teki yks mun suosikki lauluyhtiöistäni J. Karjalainen ja sen kyllä kuulee. Sääli vaan, että tämä on ainoa laulu mikä leffassa esitetään.

Kokonaisuudessaan Joulupukki ja Noitarumpu on ehdottomasti yksi legendaarisempia suomalaisia jouluelokuvia ja edelleen lapsuuteni suursuosikki. Elokuvassa on sekä iloisia, surullisia että vähän selkäpiitakarmivia hetkiä, mutta mmuuten tää elokuva on ihan viaton, eikä ainakaan pitäisi aiheuttaa traumoja pienimmillekkään katsojille.
Suosittelen teitä edes katsomaan tämän leffan, sekä näyttämään omille lapsillenne, sillä leffa sopii omasta mielestäni kaikenikäisille eikä pitäisi jättää ketään kylmäksi.

Arvosanaksi antaisin elokuvalle 8/10 pistettä nostalgian ja joulumielen vuoksi.

Ei muuta kun hyvät joulunodotukset kaikille ja toivottavasti saatte paljon joululahjoja.^^

Suunnitelmia joulukuuksi

Hyvää alkanutta joulukuuta rakkaat lukijani!^^

Pahoittelen ettei ole taaskaan tullut paljoo tekstiä, on ollut hirveästi tekemistä ja kaiken lisäksi on joulukin tulossa.

Mutta, koska nyt alkoi kaikkein jännittävin kuukausi, niin päätin järjestää teille pienen yllätyksen. Viime joulukuussahan listattiin parhaat jouluspeciaalit ja kerroin teille lapsuuteni joululahjoista.
Tänä vuonna aion tehdä pitkästä aikaa animaatioleffa arvostelun elokuvasta Joulupukki ja Noitarumpu, ja ehkä luetella muutamia suosikki jouluaiheisia ohjelmia, joita en jostain syystä ole julkaissut edellisessä listassa.

Yritän olla myös tulevaisuudessa aktiivisempi ja julkaista lisää postauksia, joista osa saattaa olla piirroksiani, joita olen viimeaikoina piirrelly ja myös tarina-aiheita, joita olen suunnitellu viimeaikoina.

Ei muuta kun hyvää joulun odotusta teille ja malttakaa odottaa sitä animaatioarvosteluani, en vielä sano päivämäärää milloin julkaisen sen, mutta sen voin luvata, että se tulee ennen aattoa.^^
Olkaa kilttejä kaikille, katsokaa kivoja jouluohjelmia ja välttykää liiasta jouluressistä.
Eipä muuta kun hyvää jatkoa ja moikkelis moi.

Mäyrä ja Kettu tarina-aihe

Olen tässä viimeaikoina suunnitellut ja piirrellyt kuvia yhteen tarinaideaani, missä Gabriel niminen mäyräpoika, ja Maija (Maya) niminen kettytyttö tapaavat toisensa ja heistä tulee kavereita.

Gabriel ja Maija

Tarina alkaa siitä kun Gabriel perheineen muuttaa suomalaiseen luonnonpuistoon. Gabriel ei aluksi tunne juuri ketään metsänasukkaista, mutta pian tapaa Maija nimisen kettutytön, ja heillä synkkaa melkein heti. Maija esittelee Gabrielille paikkoja, ja samalla Gabriel tutustuu Daniel nimiseen, arkaan mutta kilttiin metsäkauriiseen, hassuun korppiin Roopeen (Rover), Saara (Sarah) piisamiin sekä ilkeään sudenpentuun, Valtteriin (Walther). Ja vähän myöhemmin Gabrielille syntyy pikkusisko nimellä Lilja (Lily), joka kulkee lähes aina sakin mukana, vaikka on muiden mielestä liian pieni seikkailemaan.

Daniel Metsäkauris

Valtteri Susi

Lilja Mäyrä

Gabrielin ja Liljan vanhemmat, Tommi ja Flora

Roope Korppi

Tarinassa eläimet elävät melkein kuin ihmiset, mutta samalla heillä on melko eläimelliset elintavat. He mm. asuvat koloissa, etsivät/metsästävät ruokaa ja esim. mäyrät nukkuvat talviunta. Mutta samalla eläimet muovaavat savesta astioita, pitävät oppitunteja ja käyttävät työkaluja.

Samalla tarina käsittelee eläinten sopeutumista Suomen vaihteleviin sääolosuhteisiin, vähän mielikuvituksellisella tavalla, ja yhdessä tarinassa Gabriel Mäyrä herää kesken talviunien, ja tapaa vanhassa vesimyllyssä asuvan Tontun. (Juu, tää muistuttaa hiukan Muumeja)

Tonttu, joka toimii Gabrielin ja Maijan oppaana

Tarinassa ei niinkään ole virallista pahista, mutta esim. eläinlapsia vaanii villipedot, kuten ilves ja karhu. Mutta ehkä pahin uhka eläimille tässä tarinassa on salametsästäjä, joka virittää ansoja metsään, ja meinaa jopa ampua jonku eläimen. Lisäksi tavallaan pahikseksi voisi mainita hetki sitten mainittu Valtteri Susi, joka kiusaa Gabrielia ja tämän ystäviä, samalla kilpaillen Maija Ketun huomiosta. Muttei Valtterikaan ole täysin paha, ja vähät väliä auttelee Gabrielia, etenkin jos asia koskee hänen omaa etua, eli sinänsä hän on ennemmin anti-sankari.

Ehkä ns. kunnollinen pahis on Pakkasherra, joka liikkuu talviyönä pitkin metsää, jäädyttäen kaiken mikä eteen sattui. Mutta niin kauan kun joku pysyi sisällä lämpimässä, hänellä ei ollut mitään hätää, Pakkasherra nimittäin pelkää vain yhtä asiaa, tulta.

Tarinan edetessä Gabrielilla ja Maijalla alkaa tulla romanttisia tunteita toisiaan kohtaan, vaikka moni onkin sitä mieltä, ettei mäyrä ja kettu voi olla parisuhteessa, muttei se heitä tunnu haittaavan.

Gabrielin ja Maijan romanttinen yö

Lopuksi voisin kertoa, että sain tähän tarinaan inspiraation mm. Muumien Taikatalvi kirjasta, Viidakkovekara Juusosta ja lastensarjasta nimellä Herra Kettunen ja Rouva Repolainen, jota voi kattoo Yle Areenalta.

Siinä taisi olla kaikki tarinastani lyhyesti kerrottuna. Toivottavasti tämä tarina kuulostaa hyvälle, ja haluatte joku päivä saada lisää tietoa tästä.
Kiitos jälleen lukemisesta ja hyvää alkanutta syksyä kaikille.^^

Top 10 Pokemonit Black & White

10. Simisage


Mä oon aina tykännyt apinoista, ja etenki ruohotyypin poksuista. Ja kun mä näin Simisagen, niin mä ihastuin siihen melkoisesti. Harmi vaan ettei Simiagella, eikä myöskään Simisearilla tai Simipourilla ole kolmatta kehitysmuotoa, mutta mä silti pidän Simiagesta sellaisenaan.

9. Sawk



Throh on myös siisti, mutta mä dikkaan Sawkista hiukan enemmän. Sawk on kuin karate-mestari, joka ei kuuntele kettuiluja keneltäkään, ja se tuo mieleen jotenkin Bruce Leen, vaikka Bruce Lee oli ennemmin kung fu mestari.

8. Deerling


Deerling on vuodenaika pokemon, mikä tekee siitä mielenkiintoisen, ja samalla se on niin syötävän sulonen! Sawsbuck on myös kivan näköinen, mutta mä dikkaan Deerlingistä hiukan enemmän, koska se muistuttaa minua Bambista, joka on yks mun suosikki Disney-leffoja.

7. Bouffalant


Bouffalant on niin voimakkaan näkönen, ja itsekkin olin yksi niistä, jotka luulivat, että Bouffalant olisi Tauroksen kehitysmuoto, mutta harmillisesti, se ei ole.
Bouffalant pystyy taklaamaan jopa junan raiteiltaan, ja sen afro suojaa sitä iskuilta, ja sen afrosta tulee mieleen Mr. Satan Dragon Ballista.

6. Leavanny


Leavanny on rukoilijasirkka, ja mä dikkaan rukoilijasirkoista. Leavanny on tosi huolehtiva pokemon, ja se käyttää silkkiään tehdäkseen lämpimiä vaatteita pienille pokemonille, mikä tekee siitä tosi ihanan.

5. Chandelure


Chandelure on ideana tosi siisti, ja sen tyypitys, ghost/fire, tekee siitä tosi tehokkaan. Ja sen pokedex tieto on tosi karmiva. Chandeluren liekki ei polta fyysisesti, mutta se polttaa uhria henkisesti. Kun Chandelure on lumonnut uhrinsa liekeillään, se pystyy imemään näitä energiaa. Karmivaa, mutta siistiä.

4. Galvantula


Hämähäkit on omastamielestäni tosi siistejä ötököitä, ja Galvantula on ideana tosi upea, sähkötyypin hämähäkki, huhhuh. Verrattuna muihin hämähäkkipokemoneihin, niin onhan Galvantula sekä söpö, että hurjan näköinen. Onneksi tämä pokemon on samalla melko lempeä, eikä hyökkää muulloin kuin uhattuna.

3. Krookodile


Krookodile on yks siisteimmistä maatyypin pokemoneista, ja se on sekä voimakas, että hurjan näkönen. Krookodile pystyy näkemään hyvin hiekkamyrskyssä, ja se pystyy puraisemaan jopa auton kahtia. Ja se jopa näyttää joltakin katugangsterille, jolle kukaan ei ryppyile.

2. Garbodor


Garbodor ei aluksi mielyttänyt minua, koska sen ulkonäkö näytti siltä kuin Game Freakillä olisi ideat loppunut kesken, siis kuvitelkaa, pokemon, joka on kuin revennyt roskapussi, ei varmaan tulisi monella mieleenkään. Mutta juuri se tekee tästä pokemonista mun mielestä mielenkiintoisen, ja omalla tavalla omaperäisen. Moni saattaa yhä inhota tätä pokemonia, mutta itse dikkaan siitä, ja ainakin sen ulkonäkö on monipuolisempi kuin mm. Mukilla, joka on vaan kasa limaa. Mut mä silti dikkaan siitäkin.

1. Druddigon


Druddigon näyttää kunnon pahikselta, ja on samalla yks mun suosikki dragon-tyypin pokemoneista. Sen ulkonäkö on tosi makee, ja sekin, että tällä pokemonilla ei ole kehitymuotoja, tekee siitä juuri sellaisen pokemonin, jonka haluaisin ehdottomasti tiimiini, ja syyn miksi se on mun ykkössuosikki Unova-liigan pokemon. Ainoa huonopuoli on se, että käsittääkseni Druddigon ei pysty lentämään, ja sen siipien ainoa idea on kerätä auringonlämpöä. (Mutta silti se on oma suosikkini)

Minun Alfred J Kwak hahmoni 2

Hei taas.^^

Viime postauksessa kerroin teille lyhyesti Alfredin ja Iiriksen lapsista, joihin sain inspiraation Alfred J Kwak Vader kirjan kautta (kumpa tuo kirja tulisi joskus suomeen).
Nyt kerroin teille muutamista muista hahmoistani, ja jakelen satunnaisia piirroksia.
Nauttikaa^^

Aloitetaan tarinani pääpahiksesta, Paula Krasta

Paula Kra

Paula on Korpin sisko (tiedän, että sarjan aikana Korpilla ei ollut sisaria, mutta ekassa jaksossa, jossa esiintyi Korpin vanhemmat, niin Korpin isä sanoi heilläkin olevan MUNIA, eli hän sanoi ne monikossa, eli munia oli selvästi enemmän kuin yksi).

Paula eli pienen ajan vanhempiensa kanssa, kunnes hänen äitinsä kuoli, ja isä sortui alkoholiin, ja oli siten ilkeä Korpille ja Paulalle. Kun Paula yritti uhmata isäänsä, hänet lähetettiin sisäoppilaitokseen Saksaan, missä hän opiskeli politiikkaa. Kun hän kasvoi, hän meni naimisiin rikkaan miehen kanssa, mutta suhde päättyi muutaman viikon päästä, miehen kuoleman jälkeen. Koska miehellä ei ollut perillisiä, hänen uusi leski, Paula, peri hänen omaisuutensa.

Kun Paula palasi Vesimaahan, hän sai kuulla veljensä kohtalosta, ja hän päätti ottaa koulutuksensa ja kiinteistönsä käyttöön, ja herätti Korppipuolueen uuteen nousuun, vangitsi Alfredin ystävät ja kruunasi itsensä keisarinnaksi.

Paula Korppipuolue-asussaan

Hänen aikomus oli houkutella Alfred ansaan, mutta epäonnistui lopulta, ja hänen uransa keisarinnana päättyi lyhyeen. Sen jälkeen Paula toimi laittomien bisneksien ylläpitäjänä, ja juoksutyttönä.

Hän myös suunnitteli juonia Alfredille, mutta hän lopetti tämän vainoamisen, kun sai tietää millainen tyranni hänen veljensä oli.

Persoonaltaan Paula ei ole yhtä häijy kuin veljensä, mutta kostonhimonsa takia hän vihasi Alfredia, ja teki kaikkensa tämän nujertamiseen. Paula on myös aika ovela, ja hänellä on kyky puhua miehet ympäri, ja hän tekee melkein mitä vaan rahasta. Paulalta löytyy myös hellä puolensa, hän on hyvä kokkaamaan, ja hän ei halua tappaa lapsia, eikä varsinkaan raskaana olevia naisia.

Seuraavaksi on toinen pääpahis, Rainer

Rainer

Rainer on variksen ja naakan sekasikiö, ja Alfredin lasten luokkatoveri.

Kun hän oli lapsi, hänen vanhempansa kohtelivat häntä kaltoin, ja he riitelivät paljon, minkä vuoksi Rainer kiusasi muita koulussa, varsinkin Alfredin lapsia, koska heidän äitinsä on musta ankka. Kun Rainer yritti varastaa Paulalta rahaa, Paula tarjoutui opettamaan pojalle varastelutaitoja, ja hän antoi tälle rahaa, jos poika suoriutui hyvin. Tämän myötä Paulasta tuli kuin toinen äiti Rainerille. Isompana Rainerista tuli Paulan kätyri, ja hän toimi myös juoksupoikana, etenkin niille, ketkä maksoivat hänelle hyvin.
Rainer on luonteeltaan ilkeä, röyhkeä ja säälimätön, mutta samalla hän on tosi uskollinen Paulalle, vaikkakin hän työskentelee Paulalle rahasta. Lisäksi hänellä on salaa tunteita Alfredin tytärtä, Annaa kohtaan, mutta hän ei samalla usko, että tämä rakastuisi häneen.

Sitten on kolmas pääpahis, Professori P. Apion

Professori P. Apion

P. Apion on tiedemies ja keksijä, sekä Professori Von Pallaksen tuttava opiskelija-ajoista ja kilpailija. (sekä rip offi pormestari K. Rokodiilista)

Hänen tavoitteensa on tehdä rahaa keksinnöillään, vaikkakin ne olisivat ympäristölle haitallisia, kuten huvipuistoja, ostoskeskuksia ja voimalaitoksia.

Luonteeltaan P. Apion ei ole läpeensä paha, mutta hän välittää vain rahasta, ja tekee mitä vaan saadakseen sitä, jopa varastaa, tai uhkaa toisen elämää.

(en ole tyystin perehtynyt tähän hahmoon, joten kuvailu jää aika lyhyeeksi)

Seuraavaksi on Brian Mäyrä ja Rascal Rotta

Brian ja Rascal (piirretty 2016)

Brian ja Rascal ovat ilkeä roistokaksikko, joista Brian on se johtaja, ja Rascal apuri, joka tekee kaikki likaiset työt.

Nämä kaksi havittelevat vain rahaa, tai ruokaa, ja välillä he huijaavat, jopa varastavat saadakseen sitä. Joskus he toimivat mm. Paulan halpoina palkkalaisina, mutta usein he toimivat kaksin, ja ovat toisistaan riippuvaisia. Vaikkakin nämä kaksi tekevät melko usein koruuksia, he saavat usein opetuksen, ja välillä he auttavat pakosta päähahmojamme, etenkin jos kyse on omasta edusta.

Ja viimeisenä pahiksena tulee Wagner Susi

Wagner Susi

Wagner on ilkeä konna, jolla on aina nälkä, ja hänen tarkoitus on syödä kaikkea elävää, ja varsinkin lapsia hän yrittää houkutella ansaan, siinä yleensä epäonnistuen. (Juu, tää hahmo on rip offi Karski-Katista)

Luonteeltaan hän on julma, eikä hän sääli ketään. Kun hän ei saa haluamaansa, hän turvautuu usein väkivaltaan, ja häntä pelätään. Mutta onneksi tämä susi on myös aika tyhmä, ja häntä on helppo huijata.

(tästäkin hahmosta on liian vähän kerrottavaa)

Sitten esittelen muutamia sivuhahmoja, ja niistä tulee aika lyhyt seloste.

Ensin tulee Alfredin lasten ystävä, Manny Harakka

Manny Harakka

Manny on Hannun sisarenpoika, ja Juniorin paras ystävä.

Manny on yksi joukon pelokkaampia, ja pienenä hän pelkäsi lentämistä, mikä oli kummaa linnulta. Kuitenkin Melodyn avulla hän pääsi yli pelostaan. Hän on silti halukas auttamaan ystäviään, oli tilanne kuinka pelottavaa, vaikka se olisi hankalaa.

Manny on setänsä tavoin ihastunut kaikkeen kiiltävään, ja meinaa aiheuttaa ongelmia kun hän tavoittelee niitä, mutta hän ei todellakaan ole pahantahtoinen.

Sitten on Alexander Bernhard

Alexander Bernhard

Alexander on ammatiltaan lääkäri, ja hän on vapaa-ajallaan Alfredin lapsien lastenvahtina siskonsa kanssa. Joskus hän matkustaa Alfredin kanssa eri maailmankolkilla, toivoen löytää uusia lääkekasveja, kehitellääkseen uuden lääkkeen. Hänen lääkärintaitoihin luotetaan tarvittaessa.

Kun Alexander oli nuori, hän ja hänen siskonsa jäivät orvoiksi, ja Alexander opiskeli lääkäriksi, koska hän halusi jatkaa isänsä uraa. Hän tapasi Alfredin, kun hän oli lääkärinä Paulan Korppipuolueeta vastustavassa armeijassa, ja hän jopa auttoi Alfredia pelastamaan hänen ystävänsä, ja siten Alexanderista tuli Alfredin hyvä ystävä, ja lopulta sedällinen hahmo hänen lapsilleen.

Luonteeltaan Alexander on huolehtiva isoveli Matildalle, ja vastuullinen lääkäri. Hän haaveilee matkustavansa maailman ympäri, ja tulevansa kuuluisaksi lääkäriksi. Joskus hän on hajamielinen, ja meinaa unohtaa pikku juttuja, muttei hän onneksi ole huonomuistinen.

Hänen rakkain omaisuutensa on hänen hattunsa, jonka hänen isänsä oli ostanut hänelle lapsena.

Seuraavaksi on Alexanderin sisko, Matilda

Matilda

Matilda on Alexanderin sisko, ja Alfredin lapsien oma lapsenvahti.

Matilda ja hänen veljensä jäivät orvoiksi, kun he olivat nuoria, minkä jälkeen he olivat aina yhdessä. Matildalla on perinteinen käsitys perhe-elämästä, ja hän rakastaa siivoamista ja hän on hyvä kokki. Hänellä on myös hyvät välit veljensä kanssa, vaikkakin he riitelevät joskus.

Hän rakastaa lapsia, ja varsinkin Alfredin lapsia, muttei hän kuitenkaan ole halukas saamaan omia lapsia.

Seuraavaksi on Noah

Noah

Noah on Alfredin lasten koulutoveri, ja myöhemmin Melodyn poikaystävä.

Noah oli alunperin kotoisin Jipponista, mutta hän ja hänen äitinsä muuttivat Vesimaahan, kun Noahin vanhemmat erosivat. Noah tapasi Melodyn, kun tämä aloitti ekan luokan, Noah oli tuolloin toisella luokalla. Kun Noah puolusti Melodya kiusaajalta, he alkoivat ystävystyä, ja teini-iässä heille syntyi jollainlailla romantiikkaa.

Luonteeltaan Noah on melko hyvätapainen ja oikeudenmukainen, mutta samalla hupsu. Hän välittää Melodysta kovasti, ja siksi hän lähtee joskus tämän mukaan matkoille. Hänen harrastuksiin kuuluu karate ja jalkapallo, ja hänen toiveammatti on tulla poliisiksi.

Sitten on Julia

Julia

Julia on Juniorin hyvä ystävä, ja myöhemmin tyttöystävä. Hänen isänsä on mylläri, ja hänen äitinsä on leipuri.

Aluksi Julia seurusteli Rainerin kanssa, mutta Rainer ei ollut mikään unelmien poikaystävä. Tuolloin Julia ja Junior tapasivat salaa, josta Rainer ei tykännyt, ja heidän suhteensa päättyi, kun Julia oli saanut tarpeekseen Rainerin röyhkeydestä ja jätti hänet. Vei toki aikansa, ennen kun Julia harkitsi Juniorin kanssa oloa.

Luonteeltan Julia on melko hiljainen,eikä hän puhu paljon, mikä voi johtua huonosta ex-parisuhteesta. Hän ei kuitenkaan ole huumorintajuton, ja hän rakastaa musiikkia, varsinkin Juniorin huuliharppusointia. Hänellä on perinteinen näkemys perhe-elämästä, ja tyytyy siksi jäämään kotiin, kun Junior reissailee, mutta joskus hän kulkee tämän mukana. Julia välittää kovasti Juniorista, ja on hänestä aina huolissaan.

Seuraavaksi on Alfredin lasten opettaja, Mrs. Shine (suom. Neiti Sievänen)

Neiti Sievänen

Neiti Sievänen on Alfredin lasten opettaja, ja hän asuu Alfredin naapurissa, missä hän kasvatti kymmenen lastaan, kun hän oli nuorempi, ja nyt kaikki lapset ovat isoja, ja muuttaneet pois.

Neiti Sievänen on ymmärtäväinen opettaja, eikä suutu helposti. Hän ei toki ole liian kiltti, eikä hän voi sietää kiusaamista. Hän välittää kovasti oppilaistaan, ja hän joutuu pois tolaltaan, kun lapsille sattuu jotain luokkaretkellä.

Seuraavaksi on Melvis Plasley

Melvis Plasley (parodia Elvis Presleystä)

Melvis on kuuluisa rokkitähti. Melody on hänen suurin faninsa, ja kerran hän oli jopa ihastunut Melvikseen (niinkuin Iiris ihastui väliaikaisesti Michael Ducksoniin), mikä teki Noahin mustasukkaiseksi. Melvis ei onneksi ole yhtä pelurimainen, vaikka hän nauttii saamastaan maineesta.

Ja lopuksi, nuori Radža Samarth

Radža Samarth

Samarth on nuori Radža Intiasta. Hänestä tuli Radža hyvin nuorena, sen jälkeen kun hänen vanhempansa kuolivat, ja hän ei oikein hallinnut hallitsijan tehtäviä, minkä vuoksi hän kutsui Alfredin luokseen, koska hän oli kuullut tämän viisaudesta ja nokkeluudesta. Hän ei vaan aavistanut että hänen neuvonantajansa oli ongelmien takana, mutta Alfredin ja Iiriksen avulla hän onnistui saamaan se selville, ja hän oppi jopa uskmaan, että hän on ollut hyvä hallitsija koko ajan, ja että hänen on vaan luotettava itseensä.

Siinä oli taas muutama hahmo, osalla jäi lyhyeksi tiedot, mutta se johtuu siitä, että nuo hahmot on vielä melko uusia. Mutta toivottavasti piditte tästä.

Minun Alfred J Kwak hahmoni

Jos jotkut teistä ihanista lukijoista eivät tienneet, olen harrastukseltani piirtäjä, sekä omalla tavalla hahmosuunittelija. Minulla on tapana piirtää erillaisia fanihahmoja, joista osa on fanilapsia, minä kun tykkään perhe jutuista.
Jos piirrokseni kiinnostaa, niin katsokaa ne täältä: https://www.deviantart.com/pandalove93

Mutta niin, haluaisin näin Juhannuksen kunniaksi kertoa teille muutamista Alfred J Kwak hahmoistani, ja samalla jakaa muutamia Alfred J Kwak aiheisia piirroksiani.
Kerron siis hahmojeni persoonat ja taustat aika lyhyeesti, mutta toivon että saatte niistä selkoa.
Tässä postauksissa kerron Alfredin ja Iiriksen lapsista, ja myöhemmin kertoisin muista hahmoistani. Sain inspiraation näihin lapsiin Alfred J Kwak Vader kirjasta, kun kuulin siitä joskus 2011. Osa lapsista tuli kyllä tehtyä ennen kun tilasin Alfred J kwak Vader kirjan, ja kolme viimeisintä lasta tuli tehtyä kun pääsin selville kirjan juonesta, jos kääntäjä tulkitsi oikein.

Aloitetaampa ekasta hahmostani, Melody Wilma Kwak.

Melody Wilma Kwak aikuisena

Melody on ekoja hahmojani, joita olen koskaan piirrellyt, ja julkaissut netissä.
Melody on Alfredin ja Iiriksen lapsista uteliain, ja hän onkin välillä melko naivi, nokkela, kiltti ja joskus ujo. Isona hän alkoi kiinnostua teknologiasta, ja hän ryhtyi rakentelemaan vempeleitä, joilla hän vosi helpottaa ihmisten arkea, ja kerätäkseen rahaa isänsä yritykseen. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat viulunsoitto, uiminen, mekaniikka ja seikkaileminen isänsä kanssa.

Melody lapsena (piirretty vuonna 2014)

Melodyn arvokkain omaisuus on hänen sydämmenmuotoinen medaljonki, jonka hän oli saanut vanhemmiltaan lahjaksi, kun hän oli pieni.
Hän on ihastunut Noah nimiseen ankkaan.
(Alunperin Melodyn oli tarkoitus olla ainokainen, mutta sitten kuulin Vader kirjasta, ja päätin sitten, että hän voisi tarvita sisaruksia.

Seuraava hahmo on Melodyn ainoa sisko, Anna (nimetty isoäitinsä mukaan).

Anna Helena Kwak

Anna on sisaruksista rauhallisin, ja äitinsä tavoin hän pitää kulttuurisista asioista, kuten teattereista ja musiikista. Hän on Melodyn kanssa yksi läheisimpiä sisaruksia, ja varsinkin lapsena he touhusivat paljon yhdessä, niinkuin tytöt usein tekevät.

Anna ja Melody lapsina

Annan lempi harrastus on maalaaminen ja pianonsoitto. Hän rakastaa taidetta, ja siksi hän ihailee suunnattomasti taiteilijaa nimellä Bernardo le Vinci (parodiani Leonardo da Vincista). Hänen haaveensa olisi tulla kuuluisaksi pianistiksi tai maalariksi.

Sitten on vuorossa Alfons Sebastian Kwak.

Alfons Sebastian Kwak

Alfons on lapsista nuorin (muutamalla minuutilla), ja hän ei ole kovin älykäs, ja pitää enemmän urheilusta. Hän jää välillä sisarusten jalkoihin, koska hän on jostain syystä pienempi kuin muut, ja hän oli myös melkoinen mammanpoika, mutta vanhemmiten hän reipastui.

Alfons ihailee isänsä nuoruuden seikkailuja, ja haluaa jokupäivä olla kuin isänsä.

Seuraavaksi on Johan (Joonas) Justin Kwak (nimetty isoisänsä mukaan).

Johan Justin Kwak

Johan on sisaruksista älykkäin, mutta hiljaisin, ja hän viettääkin enemmän aikaa lukien kirjoja ja kokoamassa pienoismalleja. Kun kyseessä on tilanne, missä tarvitaan älyä, jotkut siistyvät hänen puolelleen.
Lapsena hän oli melko arka, ja viihtyi enintään itsekseen, mutta hän toki leikki sisariensa kanssa, ja vanhemmiten hän haaveili tulevansa tiedemieheksi. Häntäkin kiusattiin koulussa, mikä johtui siitä, että hänen piti käyttää silmälaseja, koska hänen näkönsä oli muita heikompi. Aluksi hän häpesi niitä, mutta oppi elään niiden kanssa.

Sitten on Bram Lucas Kwak.

Bram Lucas Kwak

Bram on lapsista ilkikurisin, ja joskus hän kiusaa sisaruksiaan, vaikka pohjimmiltaan hän ei halua pahaa kenellekkään. 

Joskus hän on kateellinen Melodylle ja Juniorille, kun nämä pääsevät seikkailemaan ja hänkin haluaisi elämäänsä jännitystä. Hän kyllä rakastaa perhettään ja isompana hän alkoi suojelemaan sitä. Kuten monilla koviksila, myös Bramilla on pehmeä puolensa. Hän mm. kasvattaa kukkia ja pitää pienistä lapsista.

Hänen harrastuksiin kuuluu rumpujen soitto ja hän toivoisi olevansa osa konserttia.

(suunnittelin tuon hahmon vasta vähän aikaa sitten, ja hänen hahmotietonsa on vähän keskeneräinen)

Ja viimeisimpänä, mutte vähäisimpänä, esittelen lapsista Juniorin

Junior lapsena, ja kansikuva Alfred J Kwak Vader kirjasta

(Ne ketkä on tutkinut Alfredin taustaa, tietävät että joskus oli suunitelmissa Alfredillle jatko-osaa, missä päähahmona olisi Alfredin poika, Junior. Siitä on jo vuosia kun siitä uutisoitiin, ja nyt en oo varma hyllytettiinkö se kokonaan, vai onko se yhä tekovaiheessa)

Junior on lapsista vanhin, muutamalla minuutilla, ja hän toimii pesuen ns. johtavana hahmona. Junior on isänsä tavoin rohkea, fiksu, kiltti ja hän puolustaa pienempiään. Junior on myös rauhallinen ja mukavuudenhaluinen.

Hän tulee parhaiten toimeen siskonsa Melodyn kanssa, ja he joutuvatkin yhdessä ties mihin seikkailuun. Yksi mitä Junior ei voi sietää, on kiusaaminen, ja hän aina puolustaa muita, vaikka joutuisi itsekkin vaikeuksiin.

Hänen harrastuksiin kuuluu huuliharpun soitto, ja postimerkkeily. 

Hän on ihastunut Julia nimiseen ankkaneitoon.

Siinä oli muutama tieto Alfredin lapsista, ja joku toinen kerta kerron muistakin hahmoistani vähän tietoa. Sori jos jotkut seikat jäi vähäisiksi, mutta se johtuu siitä, että osa hahmoista on suunniteltu vasta vähän aikaa sitten, ja en oo ihan suunnitellu niitä kokonaan. Mutta toivottavasti tykkäsitte, ja muistakaa tsekata mun DeviantART sivu.

HYVÄÄ JUHANNUSTA!!!

Top 10 animoitua äitiä

Uuden blogin aika^^. Tällä kertaa äitienpäivän kunniaksi päätin tehdä Top 10 listan parhaista animaatio äideistä.
(joillekkin tiedoksi että äitienpäivä on mulle yksi tärkeimpiä juhlia, koska satuin syntymään sinä päivänä kun oli äitienpäivä.^^)

Varoitus: Seuraava teksti saattaa sisältää pieniä spoilereita!


10. Marge Simpson - Simpsonit



Marge on yksi ihailtavimpia äitihahmoja Simpsonien historiassa. Hän työskentelee enimmäkseen kotona, ja hän ajattelee perheelleen vaan parasta. Hän myös tukee Lisaa, kun hänellä on vaikeaa koulussa, ja hän osaa järjestää lapsilleen turvallisen ilmapiirin.

9. Kengu - Nalle Puh



Vaikka Kengu kohtelee paikoittain Ruuta kuin pikkuvauvaa, hän on siitä huolimatta yksi ihailtavimpia äitejä Disney maailmassa. Hän ei suutu juuri koskaan, ja hän on lähes aina huolissaan Ruusta, kun tätä ei kuulu ruoka-aikaan kotiin. Lisäksi Kengu osaa antaa äidillistä huolenpitoa muillekkin Puolen hehtaarin metsän asukkaille, ja kaikki rakastavat hänen leivoksiaan.

8. Herttuatar - Aristokatit



Herttuatar on todella rakastava kissa-emo kolmelle rasavillille pennuilleen, joista hän yrittää kasvattaa hienoja naisia ja herroja. Silloinkin kun he joutuvat kauaksi kotoaan, Herttuatar osaa lohduttaa pentujaan, ja uskottelee heille, että he pärjäävät. Ja nyt kun hänellä on O'Malley apunaan, hän saattaisi olla valmis huolehtimaan myös tulevista pienokaisista.

7. Sarabi - Leijonakuningas



Vaikka Sarabi ei paljoo loista Leijonakuningas leffassa, hän osottautui kuitenkin huolehtivaiseksi äidiksi, joka huolehtii poikansa turvallisuudesta, ja puhtaudesta, sekä hän on murheenmurtama kun kuulee poikansa kuolleen. Olisi ollut hauska nähdä Sarabin äidillisyyttä enemmän.

6. Rouva Pannu - Kaunotar ja Hirviö



Rouva Pannu on ehkä yksi lempeimpiä äitihahmoja. Jopa lumottuna hän osaa luoda pojalleen Kipolle lämpimän ja turvallisen ilmapiirin. Lisäksi hänkin osaa jakaa äidillistä huolehtivaisuutta ja ymmärtäväisyyttä muillekkin, ja hän toimii Bellen tukena kun tällä on huolia.

5. Perdita - 101 Dalmatialaista



Perdita on ehkä yksi parhaimpia koiraemoja ikinä. Sen lisäksi että hän osaa huolehtia pennuistaan, ja antaa heille äidillistä huolenpitoa, hän lähtee myös uhmapäisesti miehensä kanssa etsimään kidnapattuja lapsiaan, ja puolustaa niitä jopa oman henkensä kautta. Perdita on ylpeä jälkikasvuistaan, ja tahtoo näille vaan parasta.

4. Bambin äiti - Bambi



Peura emot on yksi huolehtivimpia eläinlajeja, ja Bambin äiti on hyvä esimerkki siitä. Bambin äition huoleton emo, joka opettaa vasalleen metsän tapoja, ja pysyy aina valppaana vaaran varalle, ja ei välitä vaikka joutuisi itse uhriksi, kunhan hänen ainokaisensa olisi turvassa. Sääli että näin hyvällä äidillä piti olla niin karu kohtalo.

3. Äitikarhu - Pikku Karhu



Ne jotka ovat katsoneet Pikku Karhu sarjaa lapsena, tietävät kuinka huoleton ja lempeä äiti Äitikarhu on. Kun Isäkarhu on kalassa, Äitikarhu on paljon kotona, hoitaa kotiaskareita, ja huolehtii ainokaisestaan. Myös muut eläimet arvostavat häntä, ja Äitikarhu ei suutu juuri ollenkaan.

2. Muumimamma - Muumilaakson Tarinoita



Moni varmaan arvasi että juuri Muumimamma pääsisi listalleni, ja ei ihmekkään, sillä Muumimamma on todella lempeä, huolehtiva äitihahmo, joka ei turhia stressaa, ja antaa lastensa elää vapaasti, vailla huolia, eikä hän edes suutu, tai kiellä lapsilta juuri mitään, paitsi aseiden käyttöä, ja lintujen vangitsemista. Kaikki Muumilaaksolaiset rakastavat hänen kokkauksiaan, varsinkin hänen suussasulavia pannukakkujaan, ja Muumimamma nauttii kotitöistä, eikä hän valita mistään. Toisaalta Muumimamma on ehkä vähän liian huoleton, varsinkin silloin kun lapset lähtevät matkalle tähtitorniin, tai kun lapset lentävät pilvillä taivaalla. Mutta sen voi antaa anteeksi siinä mielessä, että hänelläkin on rajansa, ja hän osaa kuitenkin selvittää asiat puhumalla. (Plus hän muistuttaa jollainlailla omaa äitiäni)

1. Rouva Jumbo - Dumbo



Rouva Jumbo on jopitkään toivonut pienokaista, ja kun hän sai Dumbon, hän joutui puolustamaan tätä niiltä, jotka kiusasivat Dumboa tämän korvien takia, ja hän jopa joutui vankilaan, aiheutettuaan kaaosta, puolustaessaan lastaan. Mutta vankilassakin hän ajattelee vain lastaan, ja varsinkin Baby of Mine kohtauksessa näkyy kuinka vahva ja lämmin suhde näillä kahdella on, ja on onni, että he lopulta pääsivät taas yhteen, ja kaikesta tuosta ei voi muuta kun tirauttaa likkutuksen kyyneleen (anteeksi, sain jotain silmääni). Kuitenkin, Rouva Jumbo on parhain äitihahmo koko animaatio historiassa, ja arvostan häntä eniten kuin mitään muuta äitiä koko Disney maailmassa.

BONUS:
Mun oma äiti. En voi muuta kun kunnioittaa omaa äitiäni. Hän on yksin hoitanut minua ja kahta veljeäni yli 20 vuotta, sekä lempeydellä, että kurilla, ja nytkin kun olemme aikuisia, hän ei missään nimessä potkinut minua ja veljeäni kotoa, ja jopa muutonkin jälkeen hän on aina valmis tukemaan meitä, ja hänen ansiosta minusta on kasvanut lempeä ja ystävällinen mies, ja asun edelleen äitini kanssa kaksiossa, ja meillä sujuu yhdessä elo hyvin. Toivoisin, että äitini olisi ikuisesti mukana elämässäni. ((taas sain jotain silmään))

HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE!!! Kunnioittakaa äitejänne, ja varsinkin niitä, ketkä ovat elämässänne ollut teille kuin äiti.

Panda Seikkailee Arvostelu

HUOM! Arvostelun alussa juoni on kerrottuna lyhyesti kurvisoituna. Eli jos et halua spoilereita, mene suoraan "normaaliin" tekstiin.

                               

Karhujen valtanunnan kuningatar on saanut uuden pojan, pienen panda-vauvan nimellä Bobo, josta olisi määrä tulla karhujen uusi kuningas. Mutta kaikki ei sujukkaan niinku pitää, sillä Bonon valtaistuinta havittelee ilkeä uroskarhu, Nero, ja Bobo ei myöskään onnistu kokeessaan, kiivetä vesiputousta pitkin, joten hänen on lähdettävä maailmalle oppimaan uusia taitoja, ja vahvistumaan, mikä on vaikee paikka sekä Bobolle, että tämän äidille.
Niin Bobo lähtee avaraan maailmaan, mukanaan pesukarhu ystävänsä, ja samalla Neron apulainen tekee parhaansa saadakseen Bobon pois päiviltä.
Bobo päätyy lopulta sirkukseen, missä hän tapaa suloisen pandatytön, nimeltä Fifi, sekä tämän ystävät tiikerin, norsun, apinan, kengurun ja haisunäädän. Bobo yrittää parhaansa sopeutuakseen sirkukseen, mutta kaikki ei sujukkaan kuin elokuvissa.
Yllättäen sirkus syttyy tuleen, ja eläinten on paettava, mutta Bobon avulla kaikki eläimet pääsevät turvaan.
Samaan aikaan Nero luulee Bobon kuolleen, ja teettää itsestään kuninkaan, ja samalla vangitsee kuningattaren. Bobo saa kuulla siitä, ja lähtee uusien ystäviensä avulla pelastamaan äitiään. Taistelun päätteeksi Nero putoaa vesiputoukseen, ja Bobo saa paikkansa prinssinä takaisin. Kuitenkin Bobo haluaa että onnellisena uusien ystäviensä kanssa, ja perustaa näiden kanssa oman maan, jossa hän ja Fifi saavat asua toistensa rinnalla.

Panda Seikkailee on Japanilainen animaatio/anime elokuva. Elokuva sai ensi-iltansa Japanissa vuonna 1973, ja Suomessa tämä elokuva dubattiin suomeksi vuonna 1997.
Elokuvan idea sai alkunsa Uenonin eläintarhasta, jossa kaksi pandaa olivat suosittu nähtävyys, ja jossa myytiin panda pehmoja (ainakin japanilainen Wikipedia näin väitti, jos tulkitsin kääntäjän avulla oikein).

Omasta mielestäni hahmot ovat melko ikimuistoisia omalla tavallaan, vaikka kaikki eivät teekkään leffan aikana paljoo, ja heistä kerrtotaan liian vähän, miten kukin mm. joutui sirkukseen, ja mistä he ovat kotoisin. Ehkä tän on tarkoitus herättää spekulointia katsojien keskuudessa.
Bobo on päähahmona tosi suloinen pandanpentu, joka ei satuttaisi kärpästäkään. Aluksi Bobo on heikko, eikä osaa kaikkea oikein, mutta maailmalla hän vahvistuu ja oppii huolehtimaan muista, mikä on melko ihailtavaa.
Pim pesukarhu puolestaan on uskollinen ystävä, ja aina halukas auttamaan Boboa vaikeina hetkinä, vaikka hän välillä tuleekin katumapäälle.
Fifi on yksi suosikkejani, suloinen nätti pandatyttö, joka aluksi ei oikein pitänyt Boboa hyvänä hahmona, mutta kuitenkin hän huolehti tästä, ja auttoi tätä minkä pystyi, ja oli valmis auttaman Boboa ystävineen saamaan valtakuntansa takaisin, ja lopulta päättyi Bobon kanssa romanttisiin väleihin, joka tosin jää melko vähäiselle huomiolle.
Kuningatar on huolehtiva äitihahmo, joka rakastaa poikaansa ja on tästä huolissaan, kun hän joutui lähettämään ainoan poikansa maailmalle.
Nero on pahiksena tosi uhkaava, ja muistuttaa melken Akakabutoa, sekä luonteeltaan, että liki ulkonäöltään.
Muista hahmoista en oikein osaa kertoa paljoo, koska kuten sanoin, heistä ei kerrota paljoo.

Yks mikä tekee tästä elokuvasta ihmeellisen, on se, ettei tässä lauleta yhtään. ja musiikitkaan ei ole niin ikimuistoisia, mutta kyllä ne muistaa lapsuudesta.

Miinus tälle elokuvalle on ehkä suomidubbi. Nykyajan kriittisellä korvalla kuulee, kuinka näyttelijät ovat kuin lukisivat suoraan paperilta, ja kun hahmojen pitäisi huutaa, niin ne vaan kähisee vaisusti. Toisaalta en voi välttämättä syyttää dubbaajia, sillä olihan mukana myös ohjaaja ja leikkaajat.

Voisin sanoa että tätä elokuvaa voisi suositella melkein jokaiselle lapsille, varsinkin niille, ketkä rakastavat eläimiä. Elokuvassa ei pitäisi olla paljoo pelottavia/itkettäviä kohtauksia, ja tälle saa nauraa maha kippurassa.
Antaisin tälle elokuvalle 7 tähteä kymmenestä.

Jos elokuva kiinnostaa, niin voitte käydä katsomassa sen tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=UVmZgwHtm88

Top 5 pelottavinta/ahditavinta kohtausta Muumeissa

Moni meistä on varmaan katsonut Muumilaakson Tarinoita lapsena, tai edes kuullut muumeista. Ja jos et ole edes kuullut niistä, niin sä oot varmaan tynnyrissäkasvanut.

Joka tapauksessa, vaikka sarja on tosi kaunis ja siihen ei kyllästy aikuisenakaan, niin moni meistä on varmaan pelännyt jotain muumeissa. Minäkin olen pelännyt muutamia kohtauksia/hahmoja pienenä, ja päätin sitten listata viisi pelottavinta/ahdistavinta kohtausta Muumilaakson tarinoista.


5. Majakkasaari jaksot

Majakkasaari jaksot oli ehkä joidenkin lasten mielestä pelottavimpia jaksoja ikinä, ja enkä ihmettele miksi. jaksot on täynnä uhkaavaa/pelottavaa teemaa, kuten mm. aavelaiva, ja aaveen jalat Muumipeikon vatsassa. Ja lisäksi paikoittain jaksossa esiintyy pelottavaa musiikkia, ja se juuri lisää karmivuutta näissä jakoissa.

4. Muumipeikon muuttuminen kummituseläimeksi

Tämä kohtaus ei päässyt listalleni pelkästään pelttavuuden takia, vaan siksi koska tekee pahaa katsella kun Muumipeikko yrittää muuttuneena selittää kaikille, että hän on hän, mutta kukaan, edes oma äiti ei aluksi tunnista häntä. Mutta onneksi tässä kohtauksessa äidinrakkaus voitti kaiken.

                                         


3. Muumipeikon uni Nuuskamuikkusesta

Muumipeikko on vilustunut, eikä Nuuskamuikkunen ole palannut vielä. Muumipeikko alkaa nähdä unta Nuuskamuikkusesta, jossa tämän kimppuun hyökkää ilkeän näköinen Kappa-otus. Hyi saakeli. Muistan kuinka jännitin tätä kohtausta pienenä, koska se Kappa oli tosi pelottava, jopa pelottavampi kuin Mamelukkikala. Ja oikeastikkin kappa on todella creepy ja uhkaava hirviö, joita onneksi ei ole olemassakaan.

2. Mörön ensiesiintyminen

Muistan kuinka pelkäsin tätä kohtausta niin kauheesti, etten uskaltanut katsoa kyseistä jaksoa vuosiin. Kauhea ajatuskin siitä, että kun yöllä menet ulos ovesta, ja yllättäen vieressäsi onkin kylmä, tumma ja pelottava olento, joka vaan tuijottaa eteensä. Hyih, puistattaa oikein.
Mörkö olikin kaikista pelottavimpia hahmoja pienenä, mutta vanhemmiten aloin säälimään Mörköä, koska se ei ole oikeasti ilkeä, vaan kylmyytensä ja pelottavan ulkonäkönsä vuoksi väärinymmärretty, ja Mörkö on nykyään yksi suosikki hahmojani, ja mulla on jopa Mörkö aiheinen muumimuki.

                                         


Kunniamaininnat: 

Jäärouva, Muurahaisleijona aikoo syödä Niiskuneidin, Muumipeikon uni Vedenneidosta, Demoni, Taikuri pelastaa Pikku Myyn, Pikku Myyn paha uni


1. Muumipappa karkaa löytölastenkodista

Nuori Muumipappa oli karannut lastenkodista, ja juossut synkkään, pimeään metsään, ja yht'äkkiä puun oksat kurkottavat häntä kohti, ja maasta nousee isoja, pelottavia, Mörön näköisiä otuksia, jotka piirittävät Muumipappa-paran. Hui kauheeta! X(
Ainakin tällä kohtauksella oli opetus siitä, miksi lasten ei pitäisi mennä yksin metsään, etenkään yöllä. Silti tämä kohtaus on ehdottomasti pelottavimpia muumikohtauksia ikinä, mutta on onni ettei tämä kohtaus kestänyt kauan.

DBZ feat. Alfred J Kwak FINNISH

Top 10 animoitua paritusta

Animaatiomaailma on täynnä romantiikkaa, ja animoituja parituksia löytyy paljon.
Näin ystävänpäivän kunniaksi päätin tehdä uuden Top 10 listan, joka kertoo suosikeista animaatio pareistani. Kerronsiis syitä miksi pidän tästä parista, ja kuvailen mikä tässä parissa on söpöä. Aluksi listalle pääsee hahmot, jotka eivät oikeasti ole pareja, mutta olisi kyllä kiva jos heille syntyisi romantiikkaa, ja listan edetessä listalle pääsee oikeita pareja.

Huom! Teksti saattaa sisältää spoilereita.

10. Po ja Tiikeritär

Vaikka näille kahdelle ei ole Kung Fu Panda elokuvissa syntynyt romantiikkaa, niin monet fanit ovat tehneet näistä kahdesta fanarttia ja fanfictiota, ja aloin itsekkin tykätä tästä parista Kung Fu panda 2:sen jälkeen.
Syy miksi paritan heitä, on se, koska Po ihailee Tiikeritärtä, ja aluksi Tiikeritär ei pidä Posta, mutta loppuamyöten hän alkoi kunnioittaa häntä, kun Po osoitti lahjakkuutensa, ja jatko-osissa heidän ystävyytensä vahvistui koko ajan. Ja voi olla että heillä on edes jollailailla tunteita toisiaan kohtaan, vaikkeivät he näytä sitä.

9. Judy ja Nick



Kuten Po ja Tiikeritär, näistäkin on tehty paljon fanarttia ja fanfictiota, ja itsekkin aloin pitämään Judysta ja Nickistä parina, katottuani Zootropoliksen.
Syy paritukseen on, koska he ovat niin suloinen parijoukko, ja heidän välinen ystävyys on niin voimakas, että heille voisikin syntyä romantiikkaa, ja heitä ei haittaisi heidän rotuero. Toivoisin että jos joskus tulisi Zootropolis 2, niin siinä Judyn ja Nickin välille syntyisi muuta kun ystävyyttä.

8. Hamtaro ja Bijou



Ai että, lapsuuteni suosikki paritus! X3 Kun ala-asteella aloin katteleen Hamtaroa, niin yllättäen aloin parittamaan näitä kahta yhdessä, ja minulla oli jopa omat pehmolelut Hamarosta ja Bijousta.
Syy paritukseen on se, että Bijou alunperin ihastui Hamtaroon, ja Hamtarokin tuntuu välittävän Bijousta. harmi vaan, että Hamtaro onvielä liian lapsekas ymmärtämään romantiikan päälle, mutta ehkä ajanmyötä heistä tulisikin kumppanit.

7. Spike ja Rarity



Tästä parista voi olla monta mieltä, mutta minusta Spike ja Rarity ovat söpöin My Little Pony pari ikinä. (kyllä, olen Brony) Jotkut saattavat sanoa tätä pedofiili paritukseksi, mutta minulla on omat logiikat tälle parille. Esimerkiksi se, että Spike on lohikäärme, ja lohikäärmeet ikääntyvät eri tavalla kun ponit, ja Spike on muutenkin persoonaltaan aikuisempi kun muut lapset MLP:ssä, ja jos Spikelle antaa muutaman vuoden aikaa, hän saattaisi olla jo melkein aikuinen. (kommentoikaa mitä mieltä olette tästä logiikasta)
Syy paritukseen on se, että Spike on kovasti ihastunut Rarityyn, ja tekee kaikkensa ollakseen tälle mieliksi, ja Rarity tuntuu välittävän Spikestä kuin pikkuveljestä, ja kutsuu tätä söpösti Spikey-Wikeyksi.

6. Aladdin ja Jasmine



Aladdin on yksi suosikeista Disney elokuvista, ja Aladdin ja Jasmine on kuin luotu toisilleen. Täytyy tosin myöntää että olen vähän kateellinen Aladdinille. XD
Sy paritukseen on se, että Jasminea ei tunnu haittaavan se, että Aladdin oli alunperin köyhä katurotta, ja Aladdinkaan ei tunnu rakastavan Jasminea vain siksi, että hän on prinsessa. On onni että he lopulta päätyivät naimisiin, vaikka vasta jatko-osassa.

5. Aku ja Iines



Vaikka sarjakuvissa Akun ja Iineksen suhde on tosi kyseenalaistavaa, niin piirretyissä heidän suhteensa on paljon parempi, ja he ovat muutenkin suloisia yhdessä.
Syy paritukseen on se kuinka Aku tekee kaikkensa ollakseen Iinekselle mieleen, ja lähes ainahan heidän välilleen syntyy onnellinen loppu, ja koska ankat on ihania. X3

4. Simba ja Nala



Leijonakuningas on myös yksi suosikki Disney leffoista, ja Simba ja Nala on ehkö söpöin pari kaikista Disney klassikoista.
Syy paritukseen on se, että nämä kaksi ovat tunteneet toisensa jo lapsesta asti, eikä heidän välejä tunnu pilaavan juuri mikään. Lisäksi Can You Feel The Love Tonight on yksi suloisimpia Disney lauluja.

3. Juuso ja Riitta



Vaikken ole lapsena paljoo Viidakkovekara Juusoa katellut, niin vanhemmiten kun aloin katseleen sitä, rakastuin Juuso ja Riitta paritukseen tosi äkkiä. Ehkä suloisimpia eläinpareja ikinä. (ja en meinaa ihmismäisiä eläinhahmoja)
Syy paritukseen on se, että aluksi heillä oli suurta ystävyyttä, joka ajanmittaa syntyi romantiikaksi, ja etenkin Viidakkovekara Juuso 2:ssa heidän rakkautensa loisti melkoisesti. Minkähänlaisia poikasia heillekkin tulisi? :D

2. Stitch ja Seireeni (Angel)



Stitch ja Seireeni ovat ehkä suloisin Disney pari ikinä. Vaikka ovatkin koekeppaleita, ja tavallaan sukua, niin minua se ei ainakaan haittaa, sillä käytännössä he eivät ole kuin sisko ja veli, ja Jumbakin totesi, että he sopisivat yhteen.
Syy paritukseen on se, että heillä on tosi vahva side, ja sekin että he eivät rakastuneet ihan ensisilmäyksellä, vaan Seireeniltä meni hieman aikaa rakastua Stitchiin. Harmi vaan, että nämä kaksi saivat Lilo & Stitch sarjassa liian vähän ruutuaikaa.

1. Alfred ja Iiris



Ehdottomasti ihanin animaatioparitus ikinä, ja suloisin ankkapari koskaan. Ja yksi syy miksi tykkään Alfred J Kwak sarjasta.
Syy paritukseen on se, että vaikka he rakastuivat toisiinsa ensisilmäyksellä, niin heidän suhde on kuitenkin melko maltillinen, etenkin kuinka vähän he jakavat suukkoja keskenään. Lisäksi heidän suhdettaan ei tunnu pilaavan juuri mikään, varsinkaan ihastuminen julkkikseen, sekä viikkoa kestävä "ero". Iiris on myös aina huolissaan Alfredista, ja pari on myös toisilleen tosi uskollinen, ja tukevat aina toista vaikeissa paikoissa. Mä niin toivon hyvää tälle parille, ja toivoisin että he joku kerta päätyisivät naimisiin, ja vaikka saisivat lapsia.

Siinä oli minun Top 10 suosikki animaatio paria. Kiitos lukemisesta, ja hyvää ystävänpäivää kaikille!^^

Top 10 Pokemonit X & Y

10. Goodra


Goodra on tosi kiltin näköinen, mutta samalla hyvin voimakas. Ja sekin, että pienestä Goomysta kehittyy iso ja vahva Goodra, tekee siitä tosi siistin. Samalla Goodra on mun suosikki Pseydo legedary poksu.

9. Aurorus


Aurorus on tosi kaunis fossiilipokemon, ja se voittaa kauneudellaan jopa Lapraksen. Sen harjakset on kauniit, ja sen tyypitys, rock/ice on tosi mielenkiintoinen.

8. Pyroar

Pyroar on tosi siisti tulileijona, ja sillä on täydellinen sukupuolieroavaisuus, etenkin mä tykkään sen naarasversiosta.

7. Talonflame


Siisti tulikotka, ja täydellinen esimerkki siitä kuinka pienestä voi kasvaa tosi vahva taistelija.

6. Florges


Florges on tosi nätti fairy pokemon, ja mielenkiintoiseksi tästä tekee se, että sillä on useita värivaihtoehtoja. Lisäksi se osaa hyvin hämätä tulipokemoneja, koska se näyttää ihan ruohotyypille.

5. Sylveon


Ehdottomasti parhain fairy poksu 6 geneltä. Ja sen kehittäminen on melko erikoinen, Eeveen täytyy osata yksi fairy tyypin liike, ja sit sen pitää nostaa level, kun sen Affection mittarissa on vähintään kaksi sydäntä.

4. Trevenant


Ajatuskin siitä että tää pokemon oli alkujaan eksynyt lapsipoloinen, saa minua säälimään tätä metsänsuojelijaa. Ja lisäksi sen ulkonäkö on melkein kun jostain halloween tarinasta otettu.

3. Hawlucha


Ehdottomasti oma suosikki taistelutyypin pokemon, painija haukka, ei hemmetti. Sen siivet on kuin viitta, ja ihan kun sillä olisi mainijan naamari päällään. Harmi vaan ettei Hawluchalla ole kehitysmuotoa, koska se tekisi siitä entistä siistimmän.

2. Greninja


Ehdoton oma suosikkini Kalosin alokkaista, koska se on ninjasammakko, ja että sen kaulahuivi on kieli, on tosi erikoinen asuste. Mahtaakohan Greninjalla olla koko ajan kieli kuivana? XD

1. Pancham ja Pangoro


Pancham on ehdottomasti mun oman tiimini maskotti, ja mahdollisesti oma pokemonsonani. Ja Pangoro on niin badass, se on melkein kun isoveli joka suojelee kiusaajilta, tai kung fu panda, joka yksin kaataa koko vihollisarmeijan. Unohdinko sanoa että rakastan pandoja enemmän kun mitään muuta eläintä?

Alfred J Kwak animaatiosarja arvostelu

Alfred J Kwak animaatiosarja arvostelu

       

HUOMIO! Arvostelun alussa elokuvan juoni on kerrottuna lyhyesti kurvisoituna. Eli jos et halua spoilereita, mene suoraan "normaaliin" tekstiin.

Sarja alkaa siitä kun Joonas ja Anna niminen ankkapariskunta saa seitsmän lasta, joista yksi nimitetään Alfred Jodocus Kwakiksi. Valitettavasti ankaperhe joutuu menemään maanpakoon, kun heidän kotipaikkaansa rakennetaan huvipuisto, ja samana matkalla Alfredin perhe jää auton alle, ja Alfred jää orvoksi. Onneksi Joonaksen ystävä Mauri Myyrä ottaa Alfredin huostaan, ja hänestä tulee ihanan ymmärtäväinen isähahmo pikku Alfredille. Alfred kasvaa ja kokee vaikka mitä seikkailuja, joihin pääsevät mukaan hänen ystävänsä Hannu Harakka, Olli haikara ja Henkka Kaniini, sekä Korppi, joka kiusaa Alfredia siksi koska tämän isä on myyrä. Ja aikuisena Alfred osallistuu valaanpyynnin vastustamiseen, jolloin hän tapaa Professori Von Pallaksen,  ja perustaa yrityksen, minkä avulla hän kerää rahaa köyhien maiden hyväksi

Eräänä päivänä Korppi, joka oli myös kasvanut, perustaa Kansallisen Korppipuolueen, ja hän jopa syrjäyttää kuninkaan. Mutta Alfredin ja hänen ystäviensä avulla Korpin vallankaappaus loppuu yhtä nopeasti kun alkoikaan.

Myöhemmin Alfred tapaa mustien ankkojen perheen, ja hän rakastuu perheen tyttäreen, Iirikseen, ja ryhtyy auttamaan Wana perhettä saamaan kansallisuutensa, mutta sittenkin Iiriksen vanhempien on palattava kotimaahansa Etelä Atriikkiin auttamaan kansaansa lopettamaan sodan, ja Iiriksen ja hänen pikkuveljensä Tomin on jäätävä Vesimaahan turvaan.

Yhtenä päivänä Kuningas Leijonamieli päättää jäädä eläkkeelle, ja Vesimaalle valitaan presidentti, ja tottakai ehdokkaaksi ryhtyy Korppi, sekä Alfredin ystävä Olli. Käynnissä on tiukka vaalitaisto, ja Korppi meinaa käyttää epärehellisiä keinoja, mutta lopulta Korppi jää kiinni kommelluksista ja Ollista tulee Vesimaan presidentti. Korppi lopulta pidätetään kun hän yrittää varastaa Pallaksen suunnitelmat uudesta polttoaineesta, ja hänelle tuomitaan 26 vuoden vankeustuomio. Alfredilla ei kuitenkaan mene ihan hyvin, sillä Iiris on suuttunut hänelle kun Alfred myöhästyi teatteriesituksestä, eikä suostu enää puhumaan hänelle. Samaan aikaan Korppi onnistuu karkaamaan vankilasta apunaan vartija, joka oli myös Kansallisen Korppipuolueen ministeri, varastaa professori Von Pallaksen piirustukset ja kidnappaa Iiriksen panttivangikseen. Lopulta Alfred saa Korpin kiinni ja pelastaa Iiriksen. Korppi yritti karata, mutta poliisit saivat tämän kiinni. Alfredin syntymäpäivää vietetään ja tarina päättyy onnellisesti.

Muistan hämärästi nähneeni Alfredia joskus VHS:llä kun olin pieni, ja ne jaksot oli kolme ekaa jaksoa, ja kaivojaksot, ja sitten vasta vanhemmalla iällä tutustuin tähän sarjaan kunnolla kun näitä alettiin lataamaan Youtubeen, ja silloin minä rakastuin tähän sarjaan uudestaan ja aloin pohtimaan mitä kaikkea olen missannut. Tavoitteeni oli jopa joskus ostaa Alfred J Kwak DVD, mutta ne ehti jo poistua kaupoista, ja nyt niistä pyydetään käytettynä suuria summia, mutta kai minä joku päivä saan kaikki kaksi kautta omaan DVD kokoelmaani.

Alfred J Kwak kuulemma perustuu Herman Van Ween kirjoittamaan teatteriesitykseen, ja sen myötä Alfredista julkaistiiin kirjoja ja tämä animaatiosarja. Alfredista on paljon informaatiota netin syövereissä, joista ei varmaan saa selvää ellei osaa Hollantia.
Tätä sarjaa näytettiin Suomen televisiossa Yle 2:lla ensimmäisen kerran vuosina 1990–1992 ja se nähtiin uusintana vuosina 1994 ja 1996–1997 sekä heinäkuusta 2009 lokakuun alkuun 2010. Sarjan eka kausi julkaistiin DVD:lle helmikuussa 2009 ja toinen tuotantokausi marraskuussa 2009.

Alfred J Kwak on täynnä hahmoja, joiden luettelemiseen menisi liiankin kauan. XD Joten siksi luettelen kaikki tärkeimmät hahmot.
Sarjan päähahmona on Alfred Jodocus Kwak, joka jää jo pienenä orvoksi. Alfred on päähahmona todella oikeuden mukainen, eikä hän häpeä sitä että hänen isänsä on myyrä, hän on aina valmis puolustamaan heikompiaan ja hän ei jätä ketään pulaan.
Mauri Myyrä on Alfredin kasvatti-isä, ja Alfredin isän Joonaksen hyvä ystävä. Mauri on aika ymmärtäväinen isähahmo, ja Alfredin kasvaessa heistä tulee tasavertaiset kumppanit, ja Amuri on aina valmis auttamaan poikaansa.
Iiris Wana on Alfredin tyttöystävä. Iiris tuli mukaan vasta toisella kaudella, jolloin hän pakeni perheineen Etelä Atriikista paetakseen mustien ankkojen ja valkoisten hanhien sotaa, ja muutti asumaan Vesimaahan. Iiris on hahmona tosi kiltti ja valmis auttamaan. Hänellä on perinteinen käsitys perhe-elämästä, ja hän tyytyy jäämään kotiin, kun Alfred menee reissuihin. Iiris myös rakastaa kulttuurisia asioita kuten konserttia ja teatteria. Mun on myös pakko sanoa että mä rakastan Alfred ja Iiris paritusta, ja se onkin yksi syy miksi kattelen tätä sarjaa. (voisin joskus ystävänpäivän tiennoilla puhua tästä parista tarkemmmin)
Professori Von Pallas on Alfredin hyvä ystävä, jonka Alfred tapasi Etelänavalla, aikeessa puhua valaille. Proffa pitää Alfredia nokkelana, ja ottaa siksi hänet mukaan kaikenmoiselle matkalle. Pallas on seikkailunhaluinen ja on aina valmis tutkimaan mm. lumimiehiä, avaruutta ja jopa maagisia pyramideja.
Hannu Harakka on Alfredin lapsuuden ystävä, ja hulluna kiiltävään, niinkuin harakat ylipäätään ovat. Hannu ei kuitenkaan ole ilkeä, ja hän katuu jos saa ystävänsä pulaan.
Olli Haikara on myös Alfredin ystävä, ja Vesimaan uusi presidentti. Olilla on viisi lasta, joita Alfred joutui yhdessä jaksossa vahtimaan.
Sarjan pääpahiksena toimii Korppi, joka on Alfredin tuttu lapsuudesta, ja Korppi kiusasi Alfredia koska hänen isänsä oli Myyrä. Myöhemmin kuitenkin selvisi että hänen äitinsä oli mustarastas, mikä selittää hänen keltaisen nokan, jonka hän värjää mustaksi kengänkiillokkeella. Korppi on jo kahdesti ryhtynyt Vesimaan hallitsijaksi, suunnitelmien epäonnistuen täysin. Tietojen mukaan Korppi olisi parodia Adolf Hitleristä, joka selittää hänen alkuperäisen nimensä, Dolfin.

Alfred, Iiris ja Mauri

Korppi, sarjan pääpahis

Yksi asia mistä moni haluaa puhua tästä sarjasta, on sen poikkeavuus muihin piirretyihin. Alfred J Kwak sisältää paljon asioita, mitkä ei menisi nykyään läpi, kuten kuolemaa, rotusyrjintää, ympäristöongelmia, sodankäyntiä, köyhyyttä ja päihteitä. Sarja on myös melko raaka, muttei kuitenkaan liian brutaali, ainakaan sen verran että tässä näytettäisiin verta tai irtoraajoja. Ainakaan tämä ei ole mikään Hopeanuoli tai Ruohometsän Kansa. Uskon toki että jotkut kohtaukset aiheuttivat traumoja pienille katsojille, ja ainakin Karski Katista jotkut saivat painajaisia.

















Ja yksi mikä iski heti minuun katsojana, oli kuinka useesti Alfred joutuu kärsimään sarjan aikana. Hän jää orvoksi vastasyntyneenä, hän joutuu useita kertoja vankilaan, hänet meinataan usein tappaa ja hän joutuu taistelemaan mielipiteiden kanssa. Onneksi Alfred ei ole jälkeenpäin katkera kokemuksistaan.

Jo yksi vuotiaana vankilassa... hirveää

Ja tämän tarkoitus oli olla lastenohjelma??

Sarjan musiikeista ei voi paljoo sanoa, koska ne on täydelliset. Musiikit ei ole kovin leffamaiset ja ne sopii hyvin Alfredin teemaan. Sarjan tunnus laulu on melko korvia hivelevä, vaikkakin on hassua että siinä lauletaan lentämisestä, vaikkei Alfred lennä (ellei ilma-aluksella lentämistä lasketa). Loppu tunnari "Onnen päivä" on myös oikein mukiin menevä, vaikkakin melko iroonin, ottaen huomioon se kuinka jännärit päättyy ennen tunnaria. Kolmas maininnan arvoinen laulu on ehdottomasti "Kun näin sut ensi kerran" joka soi Alfredin vanhempien rakstuessa, ja samoin Alfredin ja Iiriksen rakastuessa. Koko sävel on niin romanttinen ja sopii hyvin rakstumisteemaan.

Alfred J Kwak on kokonaisuudessaan todella mainio sarja, ja ehdottomasti edes kokeilemisen arvoinen. En tosin voi suositella tätä ihan kaikille, etenkin jos ei kestä raakoja kohtia. Ja parasta olisi myös jos ymmärtäisi sarjan valistavuuden ja isommille suunnatut viittaukset.

Miinus tälle sarjalle on paikoittainen pitkittäminen, kun joissakin jaksoissa puhutaan paljon, ja yritetään olla valistavia. Mutta sen voi antaa anteeksi, sillä sarja on myös täynnä juonellisia ideoita, eikä katsojille missään vaiheessa tule tylsää.

Jos mahdollista, voisin suositella tätä nykyajan lapsille, ja varsinkin veljentyttärelleni, tai no, ehkä vähänisompana.

Arvosanaksi antaisin tälle sarjalle 9 pistettä kymmenestä.