maanantai 2. joulukuuta 2024
lauantai 23. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 24
Jouluaatto tarinoita
"Saisinko huomionne?" Boldcutie kuulutti vierailleen kilistellen lasiaan juhlapöydässä. "Haluan kiittää kaikkia siitä, että olette paikalla näin Lämpöjuhlan tunnelmissa. Erityisesti kiitos ystävilleni ja perheelleni avusta ja tuesta." hän saneli juhlallisesti ja kaikkien mielestä se oli hyvä puhe, oikein juhlallinen.
"Se oli hieno puhe pikkuveli." Flurry Heart kehui Boldcutieta.
"Erinomainen." Topazkin sanoi.
"Älkäähän nyt, se oli vaan vaatimaton kiitos." Boldcutie sanoi vaatimattomasti.
Juhlaväki nautti juhla-ateriasta ja kaikki pitivät hauskaa ja leikkivät erilaisia leikkejä. Jokainen sai oman lahjansakin ja he pitivät niistä.
Illan edetessä pitkälle, vieraat lähtivät koteihinsa pikkuhiljaa ja pian jäljellä oli vaan Boldcutie, Luster Dawn ja Topaz.
"Olipa ihana ilta." Luster Dawn huokaisi tyytyväisenä korjatessaan astioita Boldcutien ja Topazin kanssa.
"Kyllä. Tuntuu jotenkin hiljaiselle." Boldcutie sanoi.
"Mutta sitäkin paremmalle." Topaz sanoi iloisena, etenkin saatuaan hienoja lahjoja juhlien aikana. Boldcutie ja Luster Dawn olivat samaa mieltä.
Astioiden pesun jälkeen kolmikko asettui mukavasti sohvalle. Luster Dawn keitti heille kaakaota illan ratoksi. Topaz oli niin väsynyt juhlaillasta, että hän nukahti melkein heti.
Luster Dawn katoi Boldcutieta silmiin ja pussasi tämän poskea.
"Hei, mistä hyvästä tuo oli?" Boldcutie kysyi punastellen.
"Kai sitä lempi oria saa pussata." Luster Dawn naurahti. Boldcutie sitten pussasi vuorostaan Luster Dawnia, ja koska Topaz oli jo unessa, päättivät Boldcutie ja Luster Dawn pitää mukavan tuokion kaksin. Parempaa Lämpöjuhlaa he eivät osanneet kuvitellakaan.
Bettyllä oli hirveä kiire heti aamusta. Hän heräsi aikaisin sinä aamuna ja söi aamupuuronsa nopeasti.
"Betty, ei sinun tarvitse ahmia tuolla tavalla." Bettyn äiti sanoi tälle.
"Onko sinulla johonkin kiire?" hänen isänsä kysyi.
"Minun on annettava lahjani Pikkukarhulle ja haluan ehtiä ennen muita." Betty selitti unohtaen samalla ettei ruoka suussa saanut puhua. Saatuan puuronsa syötyä hän kiitti aamiaisesta, otti pikkupakettinsa ja riensi ovesta ulos. Hän juoksi koko matkan aina Pikkukarhun talolle asti. Äiti Karhu oli ovella lakaisemassa lunta ja hämmästyi nähtyään Bettyn.
"Huomenta Betty. Oletpa sinä tänään aikaisessa." hän sanoi ja kysyi miten tyttö oli nukknut.
"Oikein hyvin. Onko Pikkukarhu kotona?" Betty kysyi pitäen pakettia selkänsä takana.
"On toki. Hän tosin syö vielä aamiaista." Äiti Karhu kertoi ja pyysi tyttökarhua sisälle.
Pikkukarhu oli jo syönyt aamiaisensa ja ilostui nähtyään ystävänsä. Toivotettuaan hyvät huomenet Betty sanoi, että hänellä oli jotain Pikkukarhulle.
"Mikä se on?" Pikkukarhu ksyi uteliaana. Betty ojensi hänelle pientä pakettia ja kertoi tehneensä sen itse, äidin avulla tietty. Pikkukarhu avasi paketin ja hämmästyi nähtyään Bettyn tekemän pipon.
"Pidätkö siitä?" Betty kysyi hymyillen.
"Pidänkö? Rakastan sitä." Pikkukarhu sanoi iloisesti ja lupasi käyttää sitä aina. Betty oli iloinen siitä, että hänen lahjansa oli hyvä.
Pikkukarhulla taas oli Bettylle jotain. Hän kaivoi kätköistään lahjapaketin ja ojensi sen Bettylle. Pikkukarhu oli tehnyt Bettylle kotitekoisia pipareita, Äiti Karhun avulla tietysti,
"Voi Pikkukarhu, olen sanaton." Betty sanoi ja halasi lujasti Pikkukarhua kiittäen häntä monta kertaa. Oli hauskaa saada kiva lahja ja vielä hauskempi oli antaa lahja toiselle.
"Herää Terry, on aamu!" Leah huusi innosta ravistellen Terrya hereille.
"Anna minun nukkua." Terry mumisi vielä väsyneenä.
"Kuka haluaisi nukkua näin jouluna?" Leah sanoi vihjailevasti ja silloin Terry oikein pomppasi ylös ilmoittaen olevansa jo hereilleä. Kaksikko riensä alakertaan ja hämmästyivät nähtyään lahjoja kuusen alla. Eri kokoisia ja niitä oli paljon. heidän oli vaikea valita minkä avaisi ensin.
"Olettepa te ajoissa hereillä." Amelia sanoi tullessaan makuuhuoneesta.
"Saako jo avata lahjat?" Terry kysyi innokkaana.
"Hyvä on, avataan lahjat heti kun muut on paikalla." Amelia myöntyi hymyillen.
Kun Timothy ja Ronald olivat heränneet, oli aika avata lahjat. Terry ja Leah saivat toimia jakajina. Jokainen sai jotain ja kaikki pitivät lahjoistaan kovasti.
Seuraavaksi olikin aika laittaa ruokaa joululounasta varten. Amelia oli paistanut uunissa kinkkua yön yli ja nyt se olisi valmis kuorutettavaksi. Timohty oli tehnyt perunalaatikkoa ja kuuluisaa lohtaan. Terry ja Leahkin auttoivat ruokien kanssa ja ruuan valmistuessa kaikki pukivat itsensä juhlallisesti. Rexilläkin oli juhlallinen kaulapanta.
Tukevan aterian jälkeen Ronald alkoi soittamaan pianolla kaunista joululaulua ja koko joukko lauloi kuorossa.
"En tiennytkään, että isäsi osaa soittaa pianoa." Terry kuiskasi Leahlle.
"Isäni on täynä yllätyksiä." Leah sanoi iskien silmää.
Hauksmapito kesti pitkälle iltapäivälle ja kaikilla oli mukava joulu, etenkin Terrylla ja Leahlla nyt kun he saivat olla vanhempiensa kanssa ilman kiireitä.
"Hyvää joulua kaikille!" Terry julisti kaikille paikalla olijoille. Joulupyhien jälkeen olisi aika palata kotiin, muttei se heitä haitannut, sillä suoraan sanoen oli jo hiukan koti-ikäväkin.
HYVÄÄ JOULUA JA ILOISTA UUTTAVUOTTA KAIKILLE!
sunnuntai 17. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 17
Ajatella, jo enää viikko tätä joulukalenteria. Tuntuu oudolta kuinka aika juoksee näin vanhemmiten.
Tällä kertaa luukusta löytyy perhepotretti. Betty, karhutyttönen, asuu kolmistaan äitinsä ja isänsä kanssa. Heillä on usein vuorotöitä metsän sairaalassa, jossa Bettyn isä on tohtori ja äiti on sairaanhoitaja. Välillä Betty on yksin kotona, mutta silloin hän kuluttaa aikaansa leikkien Pikkukarhun kanssa. Luonnollisesti Bettyn vanhemmat rakastavat tytärtään ja Betty rakastaa heitä. Betty on heille maailman tärkein asia ja he haluavat hänelle pelkkää hyvää.
sunnuntai 10. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 10
Lahja on valmis
Betty oli viime aikoina työskennellyt uuden pipon virkkaamisen kanssa päiviä ja nyt se oli vihdoinkin valmis. Hän oli tehnyt sen isan itse, äiti tosin autteli hieman. Hän oli tehnyt piposta punaisen ja tehnyt siihen jopa kuvioita.
"En malta odottaa, että saan antaa tämän Pikkukarhulle." Betty sanoi ylpeänä teoksestaan. Hän toivoi, että hän oli tehnyt siitä oikean kokoisin.
"Siitä tuli todella kaunis." Bettyn äiti kehui ja oli tyytyväinen tyttärensä taitoihin.
Bettyn ei tarvinnut, kun vaan paketoida lahja ja panna se hyvään talteen. Betty sai äidiltään kaunista paperia ja lahjanarua. Saksien kanssa äiti joutui tosin hieman auttamaan, ettei Betty leikkaa vahingossa väärin.
Paketointi ei ollut mitään helppoa ja Betty meinasi pari kertaa sotkeutua teippiin. Lopulta hän pääsi itri ja paketti oli valmis. Tulos ei ollut kovin täydellinen, mutta nätti silti.
Silloin kuului ovelta koputus. Bettyn isä meni avaamaan ja siellä oli Pikkukarhu.
"Kas Pikkukarhu. Oletpa sinä aikaisessa." Bettyn isä sanoi.
"Onko Betty kotona. Saako hän tulla leikkimään?" Pikkukarhu kysyi.
"Saa toki." isä sanoi ja huikkasi tyttärelleen, joka etsi juuri hyvää lahjapiiloa.
"Tulen heti." Betty huusi huoneestaan. Hän laittoi paketin nopeasti komeroonsa arvellen sen olevan hyvä paikka.
"Hei Pikkukarhu, olen valmis." Betty sanoi ystävälleen ja riensi tämän kanssa pihalle telmimään lumessa.
"Mitä sinä oikein puuhasit, kun sinulla kesti?" Pikkukarhu kysyi Bettyltä.
"Öö, etsin kaulaliinaani." Betty sanoi yrittäen salata lahjansa Pikkukarhulle. "Juku, ei enää pitkä aika jouluun." hän tokaisi vaihtaakseen puheen aihetta.
"Tuleekohan Joulupukki tänäkin vuonna?" Pikkukarhu tuumaili.
"Taatusti, olemme olleet koko vuoden oikein kilttejä." Betty sanoi hymyillen ja ajatteli miten jännittävää oli pitää salaisuuksia. Ei menisi enää kauan, ennen kun hän saisi antaa lahja ystävälleen. Saa nähdä pitääkö Pikkukarhu piposta ja aikooko Pikkukarhu antaa Bettylle jotain.
keskiviikko 6. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 7
Jos teillä on mahdollisuus ja tahdonvoimaa, niin käykää ihmeessä ulkona ja nauttikaa lumesta ja raittiista ilmasta. Jos teillä päin vaan on lunta.
sunnuntai 3. joulukuuta 2023
Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 4
Bettyn lahjaidea
Jouluun oli enää kaksikymmentä päivää ja karhutyttö Betty ei tiennyt mitä antaisi rakkaalle ystävälleen Pikkukarhulle.
"Sen pitäisi olla jotain erikoista ja jotain josta hän pitää." Betty pohdiskeli itsekseen. Ensiksi hän ajatteli leipoa joulukakun, mutta Betty oli liian pieni osatakseen leipoa kakkuja. Sitten hän ajatteli ostavansa jotain, mutta hänellä ei ollut kovin rahaa säästöpossussaan. Betty oli aivan epätoivoinen, kun hänen äitinsä saapui.
"Mitä puuhaat Betty?" tämä kysyi tyttäreltään.
"En mitään. En vaan keksi millään hyvää lahjaa Pikkukarhulle." Betty vastasi.
"Siinäpä on pohdittavaa." äiti sanoi pohtivasti. Sitten hän sai hyvän idean. "Jospa opetan sinut virkkaamaan, niin voisit tehdä hänelle hienon pipon. Ei tarvitsisi ostaa mitään ja virkkaaminen on mukavaa puuhaa."
Bettyn mielestä se oli kiva idea. Hän ei vaan ollut varma osaisiko hän. Virkkaaminen näytti helpolta, kun äiti teki sitä, mutta oikeasti se oli melko hankalaa.
"Meillä on aikaa opetella ja kyllä sinä opit." äiti sanoi rohkaisevasti. "Ja minä voin vähän autella sinua tarvittaessa." hän lupasi vielä.
Niinpä Betty löi äitinsä kanssa tassua päälle sopimuksesta, että äiti opettaisi Bettya virkkaamaan ja Betty tekisi parhaansa oppiakseen.
Äiti otti virkkuukoukut ja lankakeriä esiin.
"Valitse ensiksi väri." hän kehotti Bettya. Betty valitsi punaisen, koska se oli kaunis väri. Sitten aloitettiin oppitunnit. Betty katsoi tarkasti äidin virkkaamista ja yritti sitten itsekin. Hän tiesi, että se olisi vaikeaa, mutta myös, että hänellä olisi tarpeeksi aikaa lahjan tekoon.
Mutta miten Betty onnistuu ja saako hän lahjan ajoissa valmiiksi? Pysykää kanavalla niin saatte jossain vaiheessa tietää.
(Jos joku ihmetteli, että kuka on Betty, niin selitän vähän. Betty on mun hahmo Pikkukarhu tv-sarjalle ja hän on karhutyttö, joka pitää kovasti Pikkukarhusta. Näette hänestä ehkä kuvan joku päivä.)