Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 8

 Hei vaan taas rakkaat lukijani. On taas aika julkaista uusi joulukalenteri postaus ennen kun lähden töihin ennen kello 11:00.
Tänään voisin mainita muutaman hyvän joulu elokuvan, joita voisin suositella katsomaan näin joulun alla. En tosin kerro tänään kaikkia suosituksia, vielä.
Kerron siis jouluohjelmista lyhyesti ja eli pieniä juonipaljastuksia on tulossa.

Ekana voisin suositella Shrekin Vihreä Joulu (Shrek the Halls) lyhytfilmiä. Siinä Shrek aikoo viettää ensimmäistä jouluaan uuden perheensä kanssa, vaikka hän ei ole ikinä juhlinut joulua ja ei tiedä siksi miten toimia. Mukana häsläämässä on tottakai puhelias Aasi, Saapasjalkakissa ja muut kumppanit. Lopulta kaikki menee ihan päälaelleen, kunnes opitaan ettei ole olemassa oikeaa tapaa viettää joulua, kunhan kaikilla on mukavaa.
Syy miksi suosittelen tätä on, että tässä on hauska tunnelma ja siinä on myös ihana opetus. Aasi on toki vähän rasittava, mutta ei onneksi liikaa.

Seuraava mitä suosittelen teille on Mutta mitä tapahtui Joulupukille trilogia. Niissä Scott Calvin niminen leluyhtiön omistaja on ryhtynyt, aluksi vastoin tahtoaan, uudeksi Joulupukiksi edellisen pudottua katolta. Ekassa leffassa hänestä tulee pukki ekaa kertaa, toisessa hänen on löydettävä uusi vaimo ja kolmannessa Pakkasukko aiheuttaa ongelmia Scottille. Näissä kolmessa elokuvassa on sellaiset juonet ja tapahtumat, ettei katsojille tule ollenkaan tylsää. Takaan, että saatte mm. nauraa koomisille kohtauksille, liikuttua herkissä kohtauksissa ja jännittää myös mitä tulee tapahtumaan. Ai niin, Disney Plussassa on jopa sarja, joka perustuu leffojen jälkeiseen aikaan, mutta sitä en ole kovin katellut.

Jos pitäisi mainita nostalginen joulu elokuva mitä suositelle, niin sanoisin sen olevan Petteri Punakuono animaatio leffa, joka julkaistiin vuonna 1998. Tarina kertoo porosta nimeltä Petteri, jolla on punainen hohtava nenä, minkä takia häntä kiusataan. Petteri haluaisi kovasti päästä Joulupukin rekiporoksi ja on myös ihastunut Juulia nimiseen tyttöporoon. Ilkeä Myrsky-Maire uhkaa tuhota koko joulun ja Petterin on pelastettava joulu, missä hän lopulta onnistuu.
Tämä piirretty on tunnelmallinen ja tätä katsoessa tulee niin jouluinen olo, vaikka tässä onkin kiusaamista ja syrjintää, mutta ei onneksi liikaa. Petteri on hahmo, johon moni osaa varmasti samaistua ja hahmot ovat muutenkin mainiosti kirjoitettu. Ja tässä on jopa mieleenpainuvia dubbaajia, kuten Ulla Tapaninen, Jukka Rasila, Marcus Bäckman ja Mirjami Heikkinen. Jos ette ole vielä nähneet tätä, niin suosittelen etsimään tätä youtubesta.

Tältä erää päätän ekan osan suosittelulistaani. Voin paljastaa sen, että huomenna kerron teille lisää suosituksia, mutta siihen asti kiitos lukemisesta ja nähdään huomenna taas.

Pandan Joulukalenteri 2024 luukku 8

 

Mä niin tykkään tehdä fanilapsi piirroksia. Tuo hahmo tuossa on Chong ja hän on minun näkemykseni Pon ja Tiikeritären pojasta.
Todellisuudessahan panda ja tiikeri ei voi saada poikasia, mutta Dreamworksissa kaikki on mahdollista, koska saivathan Aasi ja Lohikäärmekin lapsia Shrek 2 leffassa.
Vanhempiensa tavoin Chong harjoittaa Kung Fua ja hänen olisi aikomus tulla seuraavan sukupolven Lohikäärme Soturiksi.
Tässä vaiheessa on pakko sanoa, että olen nähnyt Kung Fu Panda 4 elokuvan ja se oli pikkuinen pettymys, vaikka ihan katsottava olikin. Olisi ollut kivempaa jos Po olisi hankkinut jälkeläisen seuraavaksi Lohikäärme Soturiksi, mutta tekijät päättivät että Zhen niminen kettu olisi hänen seuraaja. Ei siinä vikaa ole, mutta ymmärrätte varmaan pointtini.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 8

 Alfredin lapset luistelemassa

Kylmä ilma oli jo jatkunut pitkään ja järvi oli jäässä. Pakkanen nipisti poskia ja aurinko paistoi kirkkaasti. Mutta eräitä se ei tuntunut haittaavan, nimittäin Kwak perheen lapsia, jotka olivat juuri sopivasti luistelemassa paksulla järven jäällä.
Heidän isänsä Alfred oli varmistanut, että jää varmasti kestäisi heitä. Hän oli ostanut lapsilleen luistimet viime jouluna ja hän oli opettanut heitä luistelemaan, jotta heillä ei olisi pakkaspäivinäkään tylsää. Lapset luistelivat oikein taitavasti ja jokainen oli kehittynyt omalla tavalla. Junior, Melody ja Anna olivat oikeita taitureita. Joonas ja Bramkin osasivat hyvin. Pikku Alfonsilla oli välillä vaikeaa pysyä pystyssä, muttei se häntä haitannut.
Alfred oli tosi ylpeä lapsistaan. Hän oli myös tyytyväinen siitä, että he osasivat nyt paremmin kuin viime vuonna.
"Noniin lapset, aika lähteä kotiin." Alfred kuulutti lapsilleen, kun alkoi tulla hämärää.
"Kylläpä oli hauskaa." Anna sanoi samalla kun riisui luistimiaan.
"Minä tein ainakin kaksitoista piruettia jäällä." Melody kertoi ylpeänä.
"Korkeintaan kahdeksan." Joonas korjasi.
"Te kaikki luistelitte tosi hienosti." Alfred kehui pikkuisia.
"Jopa minäkin?" Alfons kysyi, hän kun ei pitänyt itseään kovin taitavana.
"Myös sinäkin." Alfred sanoi taputtaen poikansa päätä. "Olette tosi nopeita oppimaan."
"Tullaanko huomenna uudestaan?" Bram kysyi.
"Joo, jos sää sallii." Alfred lupasi ja saatuaan luistimet pakattua koko konkkaronkka suuntasi kohti puukenkätaloa, jossa Iiris odotti jo heitä palaavaksi kotiin.
"Hyvä että tulitte jo." Iiris sanoi "Päivällinen on kohta valmista."
Lapset suuntasivat heti takan äärelle lämmittelemään kylmettyneitä siipiään.
"Lapsilla oli niin hauskaa, etteivät he huomanneet kylmää." Alfred kertoi vaimolleen.
"Sen voin kuvitellakin." Iiris naurahti.
"Mikset sinä muuten luistele äiti?" Melody kysyi Iirikseltä heidän lämmitellessä.
"No, en oikein välitä luistelemisesta ja en muutenkaan oli ikinä ollut hyvä siinä." Iiris selitti. Hän oli joskus kokeillut luistelua, muttei se ikinä ole oikein sujunut häneltä. "Aikuisena on vähän vaikea oppia uusia asioita." Iiris lisäsi.

Päivällispöydässä Alfred sai uuden idean.
"Kuulkaa. Mitäpä jos menisimme huomenna järven jäälle ja pidetään talvinen huviretki?" hän ehdotti perheelleen kertoen, että pidettäisiin hauskaa ja lapset saisi luistella vaikka koko päivän jos jaksavat.
"Hyvä idea. Minä teenkin meille erinomaiset eväät." Iiris sanoi hymyillen.
"Mahtavaa, huomenna luistelemaan!" lapset hihkuivat innoissaan. Niimpä asia oli päätetty. Huomenna mentäisiin retkelle ja vietettäisiin hyvä perheen välinen laatuaika. Siitä tulee varmasti hauskaa.

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 8

 Lahjapiilot (Lilo & Stitch)

"Montako päivää on enää jouluun?" Lili kysyi, kun istui aamupalalla ystävänsä Weran kanssa.
"Katsotaan... noin kuusitoista päivää." Wera laskeskeli. Lilin mielestä se oli liian pitkä aika, mutta Wera sanoi, että he kyllä keksisivät tekemistä ennen joulua.
"Kuten mitä?" Lili kysyi.
Wera katsoi ettei kukaan huomannut ja kuiskasi: "Kuten etsiä lahjapiiloja."
"Eikö se ole vähän tuhmaa?" Lili kysyi, vaikka hänkin halusi tietää lahjojen piilopaikat.
"Ei kenenkään tarvitse tietää." Wera kuiskasi virnuillen.
Mutta kun Lili ja Wera hiippailivat eteiseen, Nani, Weran äiti, ja Seireeni, Lilin äiti, yllättivät heidät.
"Wera, Lili. Ettekai ole etsimässä joululahjoja?" Nani kysyi heiltä. Lili oli aikeessa sanoa kyllä, mutta Wera ehti sulkea hänen suunsa.
"Ei, me vaan leikitään vakoojaa." Wera väitti äidilleen. "Meillä on meneillään tärkeä tehtävä."
"Turha yrittää, ette ikinä löydä niitä tällä kertaa." Nani sanoi virnistäen, hän kyllä tiesi lasten metkut.
"Ih, ja jos yritättekin niin ette onnistu." Seireeni sanoi.
Lili ja Wera lupasivat etteivät yrittäisi.

Kun Nani oli mennyt töihin ja Seireeni alkanut siivoamaan, Lili ja Wera hiipivät ullakkoon, missä he kyllä tiesivät lahjojen olevan piilossa aina. Ullakolla oli yleensä suuri arkku missä aina pidettiin lahjoja, mutta nyt se oli poissa.
"Häh? Ei lahja-arkkua?" Wera ihmetteli pettyneenä.
"Lahjat on kai viety." Lili arveli ja ehdotti, että he etsisivät lahjarosvon.
"Nyt vakoojille tulikin oikeita töitä." Wera tuumi.
Niinpä he aloittivat etsinnän. He käänsivät koko talon ylösalaisin, mutta lahjoja ei löytynyt mistään.
"Onpa kummallista. Rosvo osaa piiloutua hyvin." Wera sanoi miettelijäänä.
"Minä taisin haistaa jotain." Wera sanoi nuuhkittuaan hetken ilmaa. "Ihan lahjakkaalta tuoksuu."
"Näytä tie." Wera pyysi. Lili johdatti heidät talon alla olevaan rakoon, missä näkyi jotain kulmikasta. Saatuaan sen ulos he näkivät sen olevan paketti missä luki: "Weralle ja Lilille".
"Se on meidän yhteinen lahja." Wera ja Lili hihkuivat.
"Avataan se heti." Lili ehdotti. Wera ei ihan pitänyt ideasta, mutta Lili oli jo avannut paketin. Tyttöjen kauhuksi siellä olikin pala saippuaa.
"On kyllä tosi huono lahja." Wera sanoi pettyneenä ja Lili oli samaa mieltä.
Silloin Weran täti Lilo tuli paikalle.
"Mikäs on hätänä?" Lilo kysyi nähtyään kaksikon pettyneet naamat.
"Huono lahja." Lili sanoi ja Wera näytti saippuapalaa kertoen koko jutun.
He tosin hämmästyivät kun Lilo alkoi nauraa.
"Minä tiesin, että ette osaa olla etsimättä lahjapiiloja." Lilo sanoi naurun seasta ja kertoi tehneensä tytöille pienen kepposen opetukseksi siitä ettei kannata olla liian utelias.
Wera ja Lili tajusivat tehneensä tyhmän teon.
"Ethän kerro äidille?" Wera kysyi Lilolta.
"En kerro, jos te lupaatte ettette enää etsi lahjakätköjä." Lilo lupasi. Wera ja Lili lupasivat myös. Heistä oli tosiaan parempi vain odottaa jouluaattoon kärsivällisesti.

Pandan Blogit Joulukalenteri: Luukku 8

 

Jälleen on Disney hahmojen aika loistaa. XD
Marcus, Judyn ja Nickin poika (kyllä, mun Zootropolis jutussa he saivat pojan) on juuri nähnyt pahan unen ja on nyt liian pelokas nukahtamaan. Onneksi hänen äitinsä Judy saapui paikalle ja hetken lohdutuksen jälkeen poju on taas valmis menemään nukkumaan.
Rakastan niin äiti ja lapsi juttuja. Voisin muuten suositella teitä lukijoita osoittamaan äidillenne, ja muutenkin vanhemmillenne, kunnioitusta, varsinkin näin joulun aikaan. Vaikka joskus vanhempien kanssa ei voi olla aina samaa mieltä, niin muistakaa että riitaa syntyy kaikille ja maailmaan mahtuu muutenkin kaikenlaista ääntä. Vanhemmat ajattelee usein lapsensa parasta ja sitä pitää arvostaa. Tiedän kokemuksista.