Näytetään tekstit, joissa on tunniste luukku 12. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luukku 12. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. joulukuuta 2025

Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 12

 Terve vaan ja tervetuloa Pandan Joulukalenterin pariin jälleen. On enää 12 yötä joulu-aattoon, ai että aika kuluu äkkiä.
Tänään voisin luetella muutaman lempparin suomalaisen joululaulun, joita tykkään kuunnella aina joulun alla. En ikävä kyllä viitsi laittaa youtubesta videoita niistä, eteen saa tekijänoikeuksia niskaani, mutta tuskimpa se haittaa.

Tonttujen jouluyö
"Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu. Yöitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu. Tip tap, tip tap, tipe tipe tip tap, tip, tip, tap."
Lapsuudestani oma suosikkini ja nytkin. Laulu kertoo tontuista, jotka hiipivät sillan alta nukkuvaan taloon, johon on katettu joulupöytä. Tämä kuvastaa hyvin aikaa, jolloin uskottiin tonttujen olevan talon haltijoita ja että niitä varten jätettiin ennen vanhaan jouluruuat yöksi pöytään, että haltija ja talonväki saattoi yölläkin napsia jouluruokaa suuhunsa. Tässä on niin rento tunnelma ja luo omalla tavalla nostalgiaa.

Jouluyö, juhlayö
"Jouluyö, juhlayö. Päättynyt kaik' on työ. Kaks vain valveil' on puolisoa. Lapsen herttaisen nukkuessa. Seimi kätkyessään, seimmi kätkyessään."
Hengelliset joululaulut ovat nykyään rajoitettuja mm. kouluissa. Mutta niistä ihanin on ehdottomasti tämä laulu. Tämäkin luo nostalgiaa ja samalla antaa juhlallisen ja rennon olon.

Tonttupolkka
"Soita sormia napsuttele, kyllä me tontut tanssitaan. 
Soita sormia napsuttele, kyllä me tontut tanssitaan. Älä sinä turhia kainostele, joulu on kerran vuodessa vaan. Älä sinä turhia kainostele, joulu on harvoin vaan."
Moni varmaan tunnistaa tämän laulun Hilarius-Hiiren "Hiiripolkka" laulusta. Itse tykkään enemmän oikeasta versiosta, koska se sopii lapsille ja aikuisille ja luo hilpeää juhlatunnelmaa ja sopisi hyvin pikkujouluihin tanssimusaksi.

Petteri Punakuono
"Muistat Tuhkimon, Lumikin, Ruususen varmaan. Ja Punahilkan ja sudenkin harmaan. Mutta poro tää, sulta usein unhohon jää."
Lapsuuteni yksi suosikkeja, koska Petteri Punakuono on yksi parhaimpia jouluhahmoja ikinä. Laulu kertoo porosta jota kiusattiin hänen hohtavan punaisen nenänsä takia, kunnes Joulupukki keksii käyttää Petteriä porojensa johtajana. Tässä osoitetaan siis, että erillaisuudesta on hyötyä, jos sitä osaa etsiä kunnolla. Lyhyt ja ytimekäs ja hilpeä laulu, jota ei voi kun rakastaa.

Sika
"Joulun viettomme alkaa jo toukokuussa, porsaalla silloin on herkut suussa. Se lihoo, se kasvaa, se vahvistuu, ja sitten kun koittaa marraskuu. Niin lapset laulaa, Jouluntähti on ehdoton! Sika, se kuulan kalloon saa. Sika, sen setä teurastaa. Sika, ja setä verta juo. Sika, se joulumielen tuo."
Tähän loppuun oli pakko laittaa suosikki ns. aikuisten joululaulu. Se siis kertoo suoraan sanoen siitä, kun sika teurastetaan joulupöytään ja syödään aattona. Joidenkin mielestä rajua, mutta itse tykkään. Olin joulukinkun suuri ystävä ja siksi rakastan tätä laulua. Juice Leskinen osasi kyllä keksiä tähän hyviä sanoja ja laittaa lapsen näkökulman tähän lauluun.

Siinä oli muutama mikä tuli nyt mieleen. Kiitos lukemisesta ja kertokaa vaan omat suosikkinne. Huomiseen taas seuraavan luukun parissa.^^

torstai 12. joulukuuta 2024

Pandan Joulukalenteri 2024 luukku 12

 


Kolme Sly Cooper peliä on nyt Playstation Storessa ostettavissa, siis tosi mahtavaa! Siitä sain idean, että tänään voisin julkaista joulukalenterissani Sly hahmoistani tehdyn kuvan.
Tässä olisi seuraavan sukupolven Cooperin Jengi. Olisi ehkä hyvä kertoa, että tämä jälkipolvi tarina perustuu Sly 3:sen jälkeen, eli Sly 4 peliä ei olisi koskaan nähty. Ei siksi, että en pitäisi siitä pelistä, vaan koska se ei tunnu oikealta Sly peliltä. Joka tapauksessa aloitetaampa hahmojen esittely.

Lucas Cooper on Slyn ja Carmelitan poika ja seuraava Cooper Klaanin perillinen.  Kahdeksan vuotiaana hän oppi kiipeämään ja parkouraamaan. Kymmenen vuotta myöhemmin hän sai kuulla isänsä salaisesta taustasta ja ryhtyi varkaaksi. Lucas on isänsä tavoin kunniakas varas, joka varastaa vain muilta varkailta.

Frank Duck on Bentleyn ja Penelopen ottolapsi Lucaksen hyvä ystävä. Nuorena hän oppi teknologiaa ja hänestä tuli uuden Cooperin Koplan aivot ja mekaanikko. Frank ei ehkä ole vahvin taistelija, mutta voittaa muut älykkyydellä mennen tullen. Hänen suosikki esine on hänen itse rakentama robottireppu.

Jade Kunkku on Panda Kunkun lapsenlapsi. Opittuaan ilotulitteiden käyttöä isoisältään Jade matkusti Pariisiin jossa hän tapasi Lucaksen ja Frankin. Hänen taitojensa ansiosta hänestä tuli porukan lihakset ja räjähde-ekspertti. Jade on ilotulitteiden lisäksi hyvä lähitaistelussa ja häneltä löytyy ison miehen lihasvoimat, mikä tosin tekee hänestä hitaamman kuin Lucas. Lisäksi hän tykkää ruuasta, etenkin nuudeleista.

Siinä oli vähän tietoa Cooperin Koplastani. Lucas Cooperilla on myös sisko, mutta se onkin seuraavan luukun aihe.

tiistai 12. joulukuuta 2023

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 12

 Matkasuunnitelmat

Terry oli ehdottanut vanhemmilleen, että joulu vietettäisiin tänä vuonna lumisessa maisemissa Suomessa. Aluksi Timothy ja Amelia eivät olleet oikein varmoja ideasta. Matka kun tulisi olemaan hyvin pitkä ja mahtaisiko vielä olla vapaita vuokramökkejä jouluksi. Rahan kanssa ei onneksi ollut pulaa, vaikka joulu olikin jo ovella. Ja kun Terry suostutteli vanhempiaan, he vihdoinkin suostuivat. Samoin Leahn isä Ronald suostui lähtemään mukaan, koska Suomi oli aina kiinnostanut häntä ja hän voisi pitää maiseman muutoksesta.
Terrylle ja Leahlle tuli sitten tehtäväksi pakata kaikki mitä saattoi tarvita ulkomailla, koska lähtöpäiväksi oli sovittu viikko ennen joulua. Timothy oli löytänyt vapaana olevan tilavan vuokrahuvilan ja Ronald oli varannut lennonkin. Myös Terryn isoisä ja Leahn mummi oli kutsuttu mukaan. Isoisä oli tosi innostunut ideasta, koska hän ei ole vuosiin käynnyt ulkomailla jäätyään eläkkeelle. Terryn isoisä oli nimittäin nuorena maailmanmatkaaja ja yksi trooppisensaaren perustajista. Hän oli joskus kertonut juttuja pojanpojalleen maailmalta ja Terrysta oli hauskaa kuunnella niitä.

"Tästäs tulee hauska matka." Terry kuiskasi koiralleen Rexille "On niin jännää nähdä maailmaa muualtakin."
Rex oli yleensä mukavuudenhaluinen kotikoira, mutta vaihtelu tekisi sillekin hyvää. Siksi sekin oli innoissaan reissusta, varsinkin koska se oli varma siitä, että se tulisi saamaan erikoisen joululahjan tänä jouluna.
Terry oli pakannut laukkuunsa kaikenlaista mitä saattoi tarvita. Vaihtovaatteita, lämpiman pipon ja kaulaliinan, muutaman arvotavaran ja tietysti lahjapaketin Leahlle ja vanhemmilleen.
Leahkin pakkasi tavaroita parhaillaan. Hänen laukkuunsa hän pisti mm. rusetteja, kaulaliinan ja lapaset, lautapelin mitä hän ja Terry pelasivat usein, sekä lahjojakin, mitä hän oli tehnyt viime aikoina. Terrylle hän oli tehnyt jotain todella erikoista ja hän toivoi, että Terry pitäisi siitä.
"Voi kumpa olisi jo lähtöpäivä." Leah ajatteli ääneen.
"Kyllä se vielä tulee." Ronald sanoi tyttärelleen "Vaikka täytyy myöntää, että olen itsekin innostunut."
"On muuten kivaa, että pääset mukaan isä." Leah sanoi isälleen kurkottaessa halaamaan tätä "Tällä kertaa et ole liian innostunut keksinnöistäsi."
"Niin on minustakin." Ronald sanoi samalla, kun otti tyttärensä syleilyyn. "Minun ei pitäisi päästää sinua liian usein silmistä. Kasvat nopeasti." hän tokaisi ja tunsi sisällään pientä haikeutta.
"Äläs nyt, olen silti sinun pikku tyttösi." Leah sanoi hymyillen. Ronald oli samaa mieltä ja hän tiesi, että tytön aikuistumiseen olisi vielä pitkä aika. Leah oli vallan verraton tyttönen ja Ronald ei voinut toivoa parempaakaan. Aivan kuin Timothy ja Amelia pitivät Terrya ylivetona poikana.

Pian tulisi lähtöpäivä ja sitten ystävämme pääsisivät lomalle. Saatte myöhemmin tietää miten se sujuu.

maanantai 12. joulukuuta 2022

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 12

 Kadonnut joululaulu (Aristokatit)

Felice niminen kissanpentu oli herännyt varhain sinä aamuna. Hänellä oli niin hirveä hinku ettei malttanut enää nukkua. Hän sai nimittäin eilen projektiksi opetella uuden joululaulun minkä hän esittäisi perheelleen ihan itse. Felice rakasti esiintymistä ja hän opiskeli ahkerasti. Normaalisti hän ei malttanut pysyä paikoillaan, mutta uusi laulu sai hänen mielenkiintonsa säilymään. Varsinkin kun hänen lempi kummisetänsä Hotti-Katti lupasi soittaa sen hänelle laulettavaksi.
"Tästä tulee mahtavaa." Felice hihkui ja etsiskeli nuotteja laulua varten. Mutta voi onnetonta, hän ei löytänyt niitä mistään. 
"Hassua. Näin sen viimeksi eilen täällä." Felice ihmetteli ja tutki koko laatikon. Mutta nuottia ei vaan löytynyt.
"Mutta Felice kulta. Mitä sinä teet?" hänen äitinsä Herttuatar kysyi kun kuuli penkomisen ääniä.
"En löydä lauluni nuotteja mistään. Laitoin ne eilen tänne." Felice kertoi äidilleen harmissaan.
"No voi sentään. Oletko katsonut tarkkaan?" Herttuatar kysyi katsoen papereita mitä Felice penkoi. Felice nyökkäsi.
"Kyllä ne löytyy kunhan etsit huolellisesti." Herttuatar lohdutti tytärtään ja lisäsi: "On muutenkin aamiaisaika, mutta saat ensiksi auttaa minua keräämään penkomasi paperit."
Felice ei voinut kuin suostua.
Aamiaisen jälkeen hän etsi uudestaan ja tällä kertaa hän penkoi kaikki lempi paikkansa ja niiden läheltäkin. Muttei löytänyt nuotteja mistään.
"Ehkä Frou-Frou tietää jotain." Felice arveli ja juoksi samantien talliin missä Frou-Frou hevonen oleskeli. Felice toivotti tälle hyvät huomenet ja kertoi tilanteestaan.
"Siinä onkin pulma. Mutta en ole ikävä kyllä nähnyt sitä lapsikulta." Frou Frou sanoi, mutta ehdotti: "Entä jos katsoisit vaunuista." he olivat nimittäin eilen ilta-ajelulla Madamen kanssa ja Felice muisti sen oikein hyvin. Hän menikin vaunuihin ja hämmästyi ilosta.
"Täällä se on, vihdoin." hän riemuitsi ja kantoi suussaan paperirullaa.
"Hienoa. Kuinka se sinne joutui?" Frou-Frou kysyi. Felice muisti kuinka oli nukahtanut ilta-ajelun aikana ja kai unohtanut nuotit vaunuun, kun hänet kannettiin sisälle.
"Ei se ollutkaan kateissa ollenkaan ja saan vihdoin laulaa sen kaikille." Felice sanoi iloisena.
Myöhemmin hän etsi Hotti-Katin, joka odottikin jo häntä.
"Kas siinähän sinä pikkuinen. Mikä kesti?" Hotti-Katti kysyi Felicelta.
"Nuotit oli hukassa, mutta löysin ne." Felice kertoi kummisedälleen.
"Loistavaa, että ne löytyi. Nyt päästään soittamaan se." Hotti-Katti julisti juhlavasti.
Koko perhe oli kokoontunut olohuoneeseen kuuntelemaan Felicen laulua ja he odottivat sitä innolla.
"Toivottavasti kaikki menee hyvin." Herttuatar sanoi hermostuneena "Felice ei ole ennen laulanut yksin."
"Taatusti menee hyvin." O'Malley vakuutti vaimolleen "Hotti-Kattihan lupasi auttaa häntä."
Hei, se alkaa jo." Marie kuiskasi muille.
Felice jännitti aluksi hieman, mutta aloitti laulamisen Hotti-Katin soittaen kauniilla sävelmällä laulua nimellä Jouluyö-juhlayö. Felicen ääni oli tosi kaunis ja laulun jälkeen häntä kehuttiin suuresti. Jopa Marie, Toulouse ja Berlioz kehuivat häntä.
Felice oli oikein ylpeä siitä, että lauloi hyvin ja, että kaikkip itivät siitä. Paremmin ei päivä voisi mennäkään.

lauantai 11. joulukuuta 2021

Pandan Blogit Joulukalenteri: Luukku 12

 


Kyllä, minulta löytyy myös Bambi arttia. Tuo ruskeampi vasa on minun hahmoni Mary joka on Ronno nimisen peuran tytär ja tuo haaleampi on Bambin poika Geno.
Kun Ronno hävisi Bambille, hän otti toisen naaraan ja sai tämän kanssa tyttären, vaikka Ronno olisi toivonut poikaa. Siitä huolimatta Ronno alkoi kouluttaa tytärtään saadakseen tästä seuraavan kuningattaren kun Ronno haastaa Bambin joskus uudestaan.
Eräänä päivänä Mary tapasi Genon. Aluksi Maryn mielestä Geno oli nössö, mutta pian hän huomasi tämän kiltin puolen ja pian heistä tuli kaverit. Ronno ei kyllä pitänyt siitä, mutta Mary uhmasi salaa isäänsä tavatakseen uutta kaveriaan salaa.
Kuulostaa melkein samalle kun Leijonakuningas 2, mutta sain siitä inspiraation tähän.