Pandan Joulukalenteri 2025 luukku 18

 Moikka jälleen ja tervetuloa Pandan Joulukalenterin pariin. Aatto se vaan lähestyy koko ajan hirveetä vauhtia, mutta onneksi tätä joulukalenteri on vielä kuusi luukkua jäljellä.
Elikkäs tänään voisin tehdä tällä kertaa lyhyen postauksen yhdestä lempi joululyhäreistä nimeltä Shrekin Vihreä Joulu.
Taas ilmoitan, että selitän ohjelman juonen alusta alkaen vinottaisella tekstillä. Eli jos et halua spoilereita, siirry suoraan "normaaliin" tekstiin.

Shrekin ensimmäinen joulu uuden perheensä parissa on tulossa. Mutta Shrekillä ei ole mitään hajua miten toimia, koska hän ei ole ikinä ennen viettänyt joulua. Hän saa kirjakauppiaalta kirjan, jonka avulla hän yrittää tehdä perheelleen "oikean" joulun. Tunnetusti Shrekin yli-innokas ystävä Aasi ja hänen Lohikäärme vaimo lapsineen sekä muut satuolento kaverit, Saapasjalkakissa, kolme pientä porsasta, Iso-paha Susi, kolme sokeaa hiirtä, Pinokkio ja Piparkakkupoika  ryntäävät Shrekin tontille joulua viettämään ilman Shrekin suostumusta ja kaikki meinaa mennä ihan päälaelleen kaikkien halutessa juhlia ja kertoa omat joulutarinansa. Lopulta Shrek saa hepulin ja ajaa kaikki ulos talostaan, mutta Fionasta se ei ole jouluinen teko ja Shrek päättää anteeksipyynnön jälkeen kertoa kaikille totuuden. Aasikin tajuaa, että hän taisi innostua liikaa ja kaverukset tekevät sovinnon. Shrek oppii myös, ettei ole olemassa oikeaa tapaa viettää joulua eikä siihen löydy apua kirjasta vaan joulutunnelma on luotava itse. Lopulta kaikki viettävät leppoisan jouluyön Shrekin luona ja Joulupukkikin lentää reellään Shrekin mökin ohi, Piparkakkupojan suureksi peloksi.

Lapsena näin tämän lyhärin joskus, kun se tuli aattona telkkarista ja rakastuin siihen oikopäätä. Tässä on jotenkin Shrekmäinen joulutunnelma ja hyvä opetuskin. On myös hauskaa nähdä ja kuulla muidenkin hahmojen joulufiilikset ja millaisia heidän oma joulutarinansa ovat, mistä mieleenpainuvin on ehkä Piparkakkupojan tarina, joka on tosin melko karmiva.
On myös aika huvittavaa kuinka jouluhullu Aasi on, etenkin, kun hän saapuu keskellä kesää hoilottamaan: "Enää 159 päivää jouluun! Paras olla kiltti!" ja kun joulu lopulta tulee, niin Aasi ei meinaa pysyä nahoissaan. Olihan se toki hiukan ärsyttävää, että hän van änkee kavereineen luvatta Shrekin mökille, eikä kysy edes lupaa siihen, mutta se ongelma ratkeaa lopulta aika empaattisesti.
Pähkinänkuoressa tämä on yksi parhaimpia jouluspesiaaleja ja poikkeaavia, hyvällä tavalla. Voisin sanoa, että tämä lyhäri on vieläkin suosikkejani ja suosittelen tätä teillekin, jos ette ole vielä katsoneet tätä.
Kiitos, että luit tämän miniarvostelun ja huomenna näemme taas uuden postauksen parissa.

Pandan Joulukalenteri 2024 luukku 18

 

Eeppistä menoa. Tällä kertaa jatkamme Sonic the Hedgehog teemalla.
Kuten Sonicilla, myös Lightilla on supervoimia antavia esineitä ja super muoto. Light the Cheetah universumissa on Chaos Emeraldien sijaan Chaos Pearls (Kaaoshelmet) nimiset taika-esineet. Kun Light kerää seitsemän niitä, hän pystyy muuttumaan Super Lightiksi, joka on kuin Super Sonic, mutta hopean värinen. Lightista tulee nopeampi, vahvempi ja kestävämpi, ja hän osaa lentää. Vaikutus kestää niin kauan kun energiaa riittää.
Chaos Pearleja voi käyttää myös vekottimien vahvistamiseen ja väärissä käsissä ne ovat hyvin vaarallisia esineitä.
Ei kovin omaperäinen idea, mutta tykkään tehdä myös vaihtoehtoisia versioita eri jutuista.

Pandan Joulukalenteri 2023 luukku 18

 Lähtö lomamatkalle

Nyt se päivä koitti, oli aika lähteä joululomamatkalle Suomeen. Terry ja Leah eivät saaneet moneen yöhön nukuttua, koska he jännittivät lomamatkaa suuresti.
Kaikki tarpeellinen oli pakattu mukaan ja tänä aamuna kaikki heräsivät epätavallisen ajoissa, että ehdittäisiin ajoissa lentokentälle. Terryn isoisä ja Leahn mummokin haettiin vanhainkodista ajoissa. Rex ei ollut kovin innokas, koska se tiesi, että lentokonematka meinasi häkkiä ja se inhosi häkissä oloa. Terry tosin rohkaisi sitä sanomalla, että ei matka kestäisi liian kauan.
"Onhan varmasti kaikki mukana?" Amelia kysyi mieheltään.
"Taatusti. Ja vaikkei olisikaan niin se ei enää mahdu mukaan." Timothy sanoi vaimolleen. Leahlla ja Ronaldilla tuntui kestävän turhan kauan saapuminen, mutta hekään eivät onneksi myöhästyneet. 
"Anteeksi, että kesti." Ronald pahoitteli heidän saavuttua lentokentälle. "En ole tottunut heräämään näin ajoissa. Onneksi tyttäreni herätti minut."
"Ilman minua olisimme takuulla myöhästyneet." Leah kuiskasi Terrylle.
"Sinulla on vieläkin hyvät unenlahjat." Leahn mummo sanoi Ronaldille hymyillen ja Ronald vaan naurahti.
Lopulta kaikki astuivat lentokoneeseen ja pian lentokone jo nousikin lentoon. Terry ja Leah olivat tosi innoissaan. Oli toki harmillista, ettei kaverit päässeet mukaan, mutta ainakaan ei ollut liikaa väkeä.
"Kun päästään perille, haluan kokeilla hiihtämistä." Terry ilmoitti. Huvilan lähellä oli mahdollisuus vuokrata suksia metsäretkiä varten.
"Niin minäkin." Leah sanoi "Ja aion kokeilla myös lumipallojen tekoa." hän lisäsi.
"Ehdimme tehdä vaikka mitä, kunhan olemme ensin asettuneet aloilleen." Timothy rauhoitteli nuoria.
"Meillä on runsaasti aikaa ja ehdimme jopa koristella paikkoja." Amelia sanoi.

Kun lentokone oli laskeutunut Rovaniemen lentokentälle, ystävämme nousivat pois koneesta ja hakivat tavaransa ja Rexinkin. Rex oli huojentunut, kun pääsi vihdoinkin pois häkistä. Sillä oli ahdistunut olo koko matkan ajan, mutta nyt se ainakin oli ohi.
Timothy katseli kartasta missä suunnassa olisi heidän huvilansa.
"Tuota tietä kuljemme bussilla ja meidän pitäisi saapua perille." Timothy arveli näyttäen reittiä.
"Aikataulun mukaan bussin pitäisi tulla pian." Ronald sanoi katsoen kelloaan.
He odottivat kärsivällisesti bussia ja samalla he katselivat ympärilleen. Kaikki näytti tosiaan erillaiselta kuin kotona. Oli kuin kaikki olisi muuttunut täysin, puut, rakennukset ja niin edelleen.
Pienen bussimatkan jälkeen heitä vastaan tuli ystävällinen hirviopas, joka näytti heille suunnan huvilalleen. Sinne ei ollut pitkä matka ja hetkessä he olivat jo perillä.
"Toivottavasti viihdytte täällä ja nautitte lomastanne." hirviopas sanoi antaessaan huvilan avaimet Timothylle.
"Kiitos, taatusti viihdytään." Timothy kiitteeli ja avasi huvilan oven.
Kaikki oli aivan samanlaista kuin kuvissa ja rakennus tuntui jopa isommalta. Aikuiset kävivät alkajaisiksi istahtamaan rankan matkan päälle samalla kun Terry, Leah ja Rex tutkivat huvilaa.
"Tässä sitä nyt ollaan. Lomalla." Terry sanoi lopulta.
"Niinpä." Leah sanoi ja sitten hän halasi Terrya ja kuiskasi tämän korvaan: "Olen onnellinen, kun pääsitte mukaan. Olet minulle tosi rakas." 
"Niin sinäkin minulle." Terry sanoi hymyillen ja pussasi Leahn kuonoa.
Oli tosiaankin merkillistä, että odotus oli vihdoinkin ohi ja pian alkaisi jouluvalmistelut uudessa paikassa. Saa nähdä kuinka lomamatka onnistuu. Uskoisin, että hyvin.

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 18

 Isän poika (Petteri Punakuono)

Joulumaassa koitti aamu ja pieni poropoika Rupert oli jo hereillä. Hänen isänsä Petteri Punakuono oli luvannut näyttää hänelle Joulumaan kaupunkia.
"Herää jo isä!" Rupert hihkui ja pomppi nukkuvan isänsä päällä.
"Hyvä on hyvä on, olen hereillä." Petteri sanoi herättyään pojan riehuntaan. 
"Mistä moinen meteli?" haukotteli Juulia hieroen unihiekat silmistään.
"Lupasin pojalle, että näyttäisin hänelle Joulukaupunkia." Petteri kertoi noustessaan ylös.
"Ja jos ehdimme niin menemme ehkä katsomaan lahjapajaa" Rupert sanoi ja pomppi malttattomana paikallaan.
"Haluatko sinäkin tulla Juulia?" Petteri kysyi vaimoltaan.
"En, kotona riittää valmisteluita." Juulia sanoi hymyillen "Sitä paitsi tämä on teidän laatuaika yhdessä." hän lisäsi. Sitten Juulia neuvoi poikaa pysymään isänsä lähellä eikä aiheuttaisi 

Petteri ja Rupert lähtivät heti aamutoimien jälkeen kohti Joulukaupunkia jossa tontut ravasivat edes takaisin touhottaen kovasti. Joulu oli jo ovella ja kiireitä piiasi kaikki alla.
Rupert kulki isänsä vierellä ja katsoi ihmeissään tonttujen hyörimistä.
"Miksi tontuilla on niin kiire?" Rupert kysyi isältään.
"Koska heillä on töitä joulua varten ja nyt heillä on siksi kiire." Petteri selitti.
"Kauanko on jouluun?" Rupert kysyi, hän piti joulusta kovasti.
"Alle viikko." Petteri vastasi ja lisäsi: "Tarpeeksi aikaa valmistella joulua ja hankkia lahjoja."
"Mutta eikö Joulupukki tuo kaikki lahjat?" Rupert kysyi ihmetellen.
"Joo, mutta on se hauska muistaa ystäviään ja sukulaisiaan pienillä lahjoilla." Petteri sanoi "Joulu kun on enemmän antamisen kuin saamisen juhlaa."
Rupert nyökkäsi isänsä sanoille ymmärtäen tätä.
Petteri vei Rupertin kasvihuoneeseen missä viljeltiin karkkipuita täynnä karkkikeppejä.
"Nami, karamelleja!" Rupert huudahti ja ryntäsi kohti yhtä muuta kurkottaen kohti alinta karamellia.
"Ole varovainen" Petteri varoitti poikaansa, mutta liian myöhään, koska Ruper oli nykäissyt karamellia niin rajusti, että koko puu heilahti ja melkein akikki karamellit tippuivat alas.
"Hups, anteeksi." Rupert pahoitteli.
"Ei se mitään, vahinko se vaan oli." Petteri huokaisi ja keräsi poikansa kanssa kaikki karkit.
Petteri näytti vielä muitakin jänniä paikkoja, kunnes oli aika vihdoinkin mennä tonttupajalle. Rupert innostui oikein kovasti. Oli jännittävää nähdä miten lelut tehtiin.
"Pysy lähelläni äläkä lähde ominpäin haahuilemaan." Petteri neuvoi Rupertia, joka vaan nyökkäsi. Mutta sisälle päästyään Ruper ei olisi maltanut pysyä paikallaan ja hän silmäili kaiken maailman nukkeja ja nalleja joita liikkui liukuhihnoissa.
Yllättäen hän huomasi poroleluja ja juoksi heti niiden luo.
"Rupert, tule takaisin!" Petteri huusi, mutta Rupert ei kuulut häntä.
"Katso isä, nämä näyttää ihan sinulta!" Rupert huusi iloissaan, mutta Petteri ei näyttänyt oikein iloiselta hänen tultua tämän luo.
"Rupert, älä enää lähde juoksemaan tuolla tavalla." hän torui poikaansa ja lisäsi: "Mitä olisit tehnyt jos olisit eksynyt? Sen takia äiti käski sinun pysyä lähelläni. Haluamme vaan pitää sinut turvassa, jotta sinulla olisi onnellinen elämä. Ymmärrätkö?"
"Kyllä isä. Olen pahoillani." Rupert sanoi pahoittelevasti.
"No, muista vaan säännöt jatkossa." Petteri sanoi lepyttyään. Rupert lupasi pysyä tästä lähtien isänsä kanssa.
Petteri ja Rupert vielä tapasivat Joulupukin ja Rupert kertoi tälle lahjatoiveensa ja kertoi olevansa oikein kiltti. Siitä Pukki oli oikein iloinen.

"Hei. Oliko teillä hauskaa?" Juulia kysyi, kun lopulta kaksikko saapui kotiin.
"Todella hauskaa. Isä näytti kaikki kivat paikat Joulukaupungilla." Rupert kertoi äidilleen. Hän tosin vaikeni, kun Juulia kysyi oliko hän ollut kunnolla.
"Erittäin hyvin." Petteri sanoi lempeästi. Rupert oli ihmeissään, isän mielestä hän oli ollut kunnolla, vaikka sattuikin kaikkea kierroksella. Petteri iski silmää pojalle ja Rupert iski takaisin, joka merkitsi, että se oli heidän oma salaisuus.

Pandan Blogit Joulukalenteri: Luukku 18

 

Kung Fu Panda on ehdottomasti Dreamworksin yksi siistimpiä ja hauskempia leffasarjoja ikinä. Ja sitä varten mulla on oma päähahmo siihen tarinaan.
Yue niminen nuori sepelkarhu naaras lähetettiin Pon huostaan, kun hän oli vauva. Yue kunnioittaa Pota kuin omaa isää ja tekee kaikkensa, että tämä olisi ylpeä suojatistaan. Yue on mestarinsa tavoin taitava taistelija ja tosi vahva tyttö. Sen lisäksi Yue on hyväntahtoinen ja hän osaa olla myös sympaattinen sekä osoittaa hellyyttäkin. Yuen parhaat ystävät ovat Luli Joutsen ja Yang käärme.