Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 21

 Juhlat viidakossa (Marsupilami)

Kun aamu alkoi sarastaa viidakossa, kaikki eläimet naapurista tulivat hämmästelemään suurta koristeltua puuta ja kaikkia mahdollisia koristetta mitä Guvu ja Maua ovat järjestelleet koko yön. He olivat uurastuksesta väsyneitä ja he nukkuivat vielä, kun muut saapuivat.
"Vau, tekö olette tehneet tämän itse?" eräs papukaija kysyi hämmästyneenä.
"Olettepa olleet ahkeria." yksi norsu sanoi ihaillen.
Guvu ja Maua heräsivät eläinten ääniin ja hiukan yllättyivät siitä kuinka monta heidän eläintuttavaa oli tullut heidät koristeita ihailemaan.
"Hyvää joulua koko porukalle!" he sanoivat vieraille yhteen ääneen. Vieraat ei toki käsittäneet joulua, mutta olettivat sen olevan hauska juttu, kun oli kerran näin kauniisti koristeltuja paikkoja.

Juhlat alkoivat samantien ja kaikki tanssivat apinoiden soittaman musiikin tahdissa. Silloin heräsi kysymys: "Mitä tarjota vieraille?"
"Minä olen varautunut kaikkeen." Guvu sanoi. Hän oli kattanut suuren puunkannon täyteen kookosmaitoa pähkinöissä, hedelmiä ja kaikkea muuta hyvää. Vieraat alkoivat ahmia herkkuja eikä ruoka loppunut edes sen jälkeen kesken.
"Sinä se olet niin varautuvainen." Guvu sanoi Maualle joka hymyili iloisesti. Guvu ja Mauakin osallistuivat tansseihin ja juhlat jatkui koko päivän myöhään yöhön.
Kun vieraat olivat lähteneet kiitettyään juhlista, Guvu ja Maua antoivat toisilleen lahjat ja istuivat puunoksalle katsoen kuutamoa.
"Ne olivat hauskat juhlat." Maua sanoi nojaten puolisoaan vasten.
"Niin olivat. Kunpa tätä voisi tehdä useamminkin." Guvu sanoi ja kummatkin päättivät järjestää samanlaiset juhlat tästä lähtien joka vuosi samaan aikaan.
"Rakastan sinua Guvu." Maua sanoi rakastavaisesti.
"Minäkin sinua Maua." Guvu vastasi ja suuteli puolisoaan lempeästi. He eivät voineet olla yhtään sen onnellisimpia kuin nyt ja se riitti heille.

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 15

 Jouluakaasia (Marsupilami)

Saatuaan selville mikä joulu oli, Guvu ja Maua alkoivat koristella kotipesäänsä kaikenlaisilla kauniilla hedelmillä ja kukkasilla ja kaikella muulla mikä heistä vaikutti hyvältä koristeelta.
"Tästä vieraat varmasti pitävät" Guvu sanoi tyytyväisenä, mutta Maua oli vähän epäröivä.
"Niin, mutta minusta tuntuu, että jotain puuttuu." hänsanoi pohtivasti yrittäen muistaa mitä kilpikonna oli heille kertonut. Sitten hän muisti joulukuusen.
"Mutta mistä me saamme kuusen? Ja mikä se edes on?" Guvu mietti. Mauakaan ei tiennyt millainen kuusi oli.
"Ehkä se on jokin kasvi, jota ei kasva täällä." Maua arveli ja lisäsi: "Täytyy kai etsiä hyvä korvike."

Guvu ja Maua tutkivat kaikki mahdolliset puut viidakossa, mutta yksikään niistä ei ollut tarpeeksi kaunis tai sopivan kokoinen.
Pian Maua henkäisi hämmästyksestä: "Oi Guvu, tule katsomaan mitä löysin!"
Heidän edessä oli kauniita keltakukkaisia akaasiapuita, jotka suorastaan säkenöivät kauneuttaan. Muut puut olivat liian isoja, mutta yksi oli aivan oikean mallinen.
"Se on prikulleen oikea." Maua hihkui innoissaan. Guvu kiskaisi puun varovasti maasta varoen juuria samalla. Sitten he yhdessä kantoivat sen pesänsä lähelle ja istuttivat sen kotipuun vierelle.
He koristelivat sen hedelmillä ja köynnöksillä niin, että se oli aivan sellainen miksikä he sen kuvittelivat.
"Nyt meillä on hieno joulupuu" Guvu sanoi riemuissaan ja Maua oli samaa mieltä.
"Vielä puuttuu lahjat ja sitten kaikki on täydellistä." hän sanoi hymy huulilla.
Guvu tiesi jo mitä antaa Maualle. Hän oli löytänyt kauniita kukkasia ja hän oli tehnyt niistä kauniin seppeleen ja käärinyt sen palmunlehdillä.
Mauallakin oli lahja Guvulle. Hän itse oli tehnyt kahdesta kurpitsasta helistimet joilla Guvu voisi soittaa.
"En malta odottaa, että saan antaa lahjani." Guvu ja Maua sanoivat toistensa kuulematta, kun he viimeistelivät lahjojaan. Ei olisi enää pitkä aika siihen ja heitä jännitti suuresti.

Fanitarinoita Joulukalenteri: Luukku 9

 Guvu ja Maua pohtivat joulua (Marsupilami)

Kaukana Afrikan viidakoissa asui Afrikkalainen Marsupilami pariskunta, Guvu ja Maua. Nämä kaksi olivat ainutlaatuisi viidakkoeläimiä ja siksi kai heitä etsittiin usein. Mutta ihmiset eivät ole juuri koskaan nähnyt heitä, koska he olivat hyviä piiloutumaan. Tosin joskus joku viidakkoon eksynyt on saattanut nähdä jommankumman heistä, mutta se oli niin harvinaista, ettei kukaan uskonut kuulemaansa.

Eräänä aamuna parvi pelikaaneja lensi lammikolle, missä Guvu ja Maua olivat nauttimassa päivästä. Pelikaanit kaakattivat huolestuneena jonkin olevan tulossa ja se olisi täällä pian.
"Mikä ihme on tulossa?" Guvu kysyi yhdeltä pelikaanilta.
"Ettekö tiedä? Joulu on tulossa!" pelikaani vastasi hädissään "Se on jo parin viikon päästä ja on niin kiire."
"Miksi on kiire?" Maua kysyi vuorostaan yhtä hämillään kuin puolisonsa. Pelikaaneista Marsupilamit olivat ihan hupsuja kun eivät tieneet ja ne lensi pois hokien samalla, että on vielä koristeltava paikat ja kaikkea.
"Vai muka hupsujako?" Guvu ihmetteli. "Itse ovat, kun eivät osaa selittää."
"Niin, en ole ikinä kuulutkaan joulusta." Maua sanoi ja ei Guvukaan ole kuullut. 
Marsupilamit tulivat entistä uteliaammiksi ja he halusivat heti tietää mikä tai kuka joulu oli. He tiesivät keneltä kysyä. Viidakossa asuva satoja vuosia vanha elännyt kilpikonna voisi ehkä tietää. Kilpikonna oli tosin päiväunilla.
Hetken herättelyn jälkeen kilpikonna tuli ulos kuorestaan ja Marsupilamit kertoivat siitä mitä olivat kuulleet.
"Ai että mikä jouluko on? Se on onnellinen juhla. Silloin lauletaan joululauluja, koristellaan kuusi, annetaan lahjoja ja ihmiset yrittävät olla toisilleen kilttejä." kilpikonna kertoi kaiken mitä tiesi "Tosin joulu on ihmisten juhla ja se ei ole meille niin tärkeä.
"Jos se kerran on onnellinen juhla niin miksi pelikaanit olivat hädissään?" Guvu kysyi.
"Se johtuu kai siitä, että niillä on kiire ja he haluavat välttää ruuhkaa. Nyt jos sallitte, jatkaisin uniani. Näkemiin." konna vastasi ja haukotteli vetäytyen lopulta takaisin kuoreensa.
Guvu ja Maua olettivat tajuavansa mitä kilpikonna tarkoitti ja he alkoivat miettiä mitä he tekisivät.
"Jospa mekin viettäisimme joulua?" Maua ehdotti "Hankitaan lahjoja ja pidetään hauskaa."
"Hyvä idea. Ja etsitään myös kuusi mitä koristella." Guvu suostui innokkaana ideaan.
"Kerätään paljon hedelmiä ruuaksi ja minä voin koristella kotimme." Maua sanoi innokkaana. Kaksikko päätti, että heti aloitetaan järjestely ja he ainakin yrittäisivät parhaansa.
Mutta mitä he keksivätkään, siitä kerron joskus myöhemmin.

Fanihahmo anatomiaa: Afrikkalainen Marsupilami

 Jotkut teistä varmaan muistavat erikoislaatuisen piirretyn nimellä Marsupilami. Se piirrossarja kertoi pilkullisesta, pitkä häntäisestä apinamaisesta otuksesta joka elää Amazonin viidakossa. 

Alkuperäinen Marsupilami

Minulle iski eräänä päivänä idea tehdä tästä otuksesta oman version, joka eläisi eri alueella ja olisi melkein yhtä tunnettu. Joten minä sitten tein Afrikkalaisen Marsupilamin ja nyt aion kertoa teille hieman anatomiaa siitä.

Afrikkalainen Marsupilami pariskunta,
Naaras nim. Maua (vasemmalla) ja uros nim. Guvu (oikealla)

Nimi: Afrikkalainen Marsupilami

Elinalue: Afrikan sademetsät

Laji: Muniva nisäkäs

Ruokavalio: Kaikkiruokainen; pääsääntöisesti termiitit, kalat, jotkut myrkylliset sienet tai hedelmät ja hätätapauksessa liha

Tuntomerkit: Ruskeasävyinen turkki, naarailla vaaleampi turkki, häntä lyhyempi kuin Amazonin serkulla ja hännänpäässä tupsu

Kyvyt: Kiipeilytaidot, suuri voimakkuus, älykkyys, kyky uida, pomppiminen vahvoilla jaloilla, taistelutaidot ja tarkka hajuaisti

Luonne: Utelias, leikkisä, rohkea, laiska, rauhaarakastava, älykäs, vapaatahtoinen, suojeleva ja jääräpäinen

Elintavat: Kun Marsupilami menee naimisiin, siitä tulee puolisonsa kanssa elinikäiset kumppanit. Naaras munii päärynän muotoisia munia kerran elämässään. Marsupilamit elelevät puissa ja rakentavat sinne pesänsä missä nukkua.

Viholliset: Marsupilamilla ei ole paljon luontaisia vihollisia, mutta mm. poikasia saattaa uhata leijonat, leopardit, pytonit ja petolinnut. Joskus Marsupilamit kilpailevat muiden vahvojen eläinten kanssa kuten gorillojen ja tappelut saattaa johtaa loukkaantumiseen.

Marsupilami ja ihmiset: Ihmiset ovat harvoin nähneet Afrikkalaista Marsupilamia, koska se on hyvin harvinainen eläin ja taitava piiloutumaan. Siksi Marsupilamista on tehty monenlaisia teorioita ja juttuja. Marsupilami on haluttu kohde salametsästäjille, jotka yrittävät vangita niitä ja myydä eläintarhaan. Jos ihminen tosin on Marsupilamille kiltti se saattaa esimerkiksi auttaa eksyneitä ulos viidakosta.

Muuta: Marsupilamit pitävät erityisesti syömisestä, uimisesta, leikkimisestä, nukkumisesta ja joskus seikkailuista.

Siinä oli varmaan kaikki tarpeellinen tieto. 
Tähän loppuun olisi hyvä sanoa, että tästä voisi tehdä uuden bloggi sarjan jossa kerron muistakin keksimistäni hahmoista anatomiaa ja kaikki mahdolliset tiedot. Kertokaa jos  tykkäsitte ja haluatte tällaisia lisää. Ja jos teillä on mulle blogi ideoita niin kertokaa ihmeessä niin minä kirjaan ne ylsö.

Eipä muuta kuin hyvät jatkot ja mukavaa joululomaa.